Mehevä makkarapata

T on puhunut Toulousen makkaroista jo jonkun aikaa, ja paistia ostettaessa huomasimme tiskillä köllöttelevän hienon rivin tuoremakkaroita ja niiden mukana juuri näitä Toulousen yksilöitä.

Otimme mukaamme neljä isoa makkaraa, ja teimme niistä eilen kivaa papu-pataa. Padasta tuli melko suolaista vaikka suolaa en erikseen ollenkaan lisännyt, joten makkarat itsessään taisivat olla aika suolattuja. Joten maistelkaa ennenkuin lisäätte suolaa.

4 isoa tuoremakkaraa/4 big Toulouse sausages

2 purkkia limanpapuja (tai vaikka valkopapuja)/2 cans of butter- or any white beans

Pari pientä purjoa/Couple of small leeks

3 valkosipulinkynttä/3 garlic cloves

4-6 pekonisiivua/4-6 bacon rashers

1 lasillinen valkoviiniä/1 glass or white wine

2 dl kanalientä/2 dl chicken stock

Mustapippuria/Black pepper

Persiljaa koristeeksi/Parsley to garnish

Paista makkarat pannulla hieman aikaa jotta kuoresta tulee rapea. Siirrä makkarat sivuun, ja lisää pannulle pekonit ja ruskista. Kaada joukkoon silputtu purjo ja valkosipuli ja kuullota. Paloittele tällä välin makkarat suupaloiksi. Lisää pannuun valkoviini, kanaliemi, hieman rouhittua mustapippuria ja makkarat. Kaada joukkoon vielä pavut ja anna hautua liedellä n. 15-20 minuuttia. Lisää lopusi silputtu persilja ja tarjoa tuoreen leivän kera.

For some reason T has been talking about Toulouse sausages for a while now, so when we saw a line of them in the meat counter the other day, we had to buy couple of them to take with us. I made this nice casserole with butter beans and the sausages and it was great with fresh bread. In the end it was a bit too salty for our liking; I guess the sausages were pretty well seasoned as I didn't add any salt to the casserole myself. Anyway, it was very nice indeed but keep tasting the casserole before adding any salt to the recipe.

Fry the sausages in a pan until crispy in the outside, and then set aside. Fry the bacon crispy in the same pan, and then add the chopped leeks and garlic and fry until soft. Cut the sausages in to bite size pieces and add to the pan. Pour on the white wine and stock, add the butter beans and little bit of black pepper and leave to simmer for about 15-20 minutes. Add chopped parsley and serve with fresh bread.

Vielä pikku hetki joulua

Koska tosiaan olin Suomessa joulun ajan, vietimme T:n kanssa meidän joulua vasta eilen. Teimme joulu-ateriaksi roastin, koska se nyt vain on meidän kummankin herkkua ja meillä oli aikaa viettää keittiössä ihan kunnolla.

Ostimme kunnon kahden kilon entrecote-paistin missä luut olivat vielä jäljellä mehevöittämässä lihaa. Lihamestari mainitsi että paisti riittää oikein mainiosti 4-5 ihmiselle, joten jätimme suosiolla mainitsematta että kyseessähän oli siis vain illallinen meille kahdelle. Paisti oli vain niin hyvän näköinen, että ostimme koko palan ja kyllähän siitä sitten voi syödä vaikka parina päivänä.

Kotona T ruskisti paistin nopeasti liedellä joka puolelta ja iski sitten uuniin 190 asteeseen tunniksi. Minä halusin lihan mediumiksi, ja T raa'aksi joten yritimme päästä niiden kahden kypsyysasteen väliin. Suositus oli 10-13 minuuttia 450g kohti, mutta minun mielestä olisimme voinut kyllä lihaa ihan hieman pidemmän aikaa uunissa pitää. Mainitsin ostosreissullamme josko hyvä paistimittari olisi tarpeen, mutta kuulemma ilmankin pärjätään. Kotona sitten reseptejä lueskellessamme jokaisessa mainittiin miten elintärkeä hyvä paistimittari onkaan kunnon kypsyyden takaamiseksi... No ihan hyvin me pärjäsimme ilman mittaria tällä kertaa, mutta se on kyllä nyt lisätty seuraavaan ostoslistaamme. Paiston jälkeen annoimme lihan levähtää foliossa vielä 20 minuuttia ennen leikkaamista.

Kun paisti oli siiretty folioon lepäämään, laitoimme paistivuoan liedelle ja lisäsimme siihen hieman lihalientä. Raaputtelimme paistinjämät pohjalta liemen mukaan ja ripottelimme mukaan hieman jauhoja. Mukaan tuli vielä lasillinen punaviiniä ja lopuksi nokare voita tuomaan kiiltoa. Kastike paistille oli valmis.

T oli pistänyt uuniin myös tulemaan hänen kuuluisat roast potatoes. Hän keitti paloiteltuja perunoita viitisen minuuttia suolatussa vedessä ja kaatoi sitten keitinveden pois. Kun perunat olivat vielä höyryävän kuumia hän hölskytteli kattilaa jotta perunat hieman rikkoituivat reunoilta. Olen kuullut että jos keitinveteen ei lisää suolaa, perunat eivät rikkoudu tarpeeksi jälkeenpäin ja tästä johtuen niihin ei tule rapeaa pintaa paistettaessa. Perunoiden kiehuessa T laittoi matalan vuoan uuniin kuumenemaan ja lisäsi siihen reippaasti öljyä ja voita. Kun perunat olivat hölskytelty, hän kaatoi ne kuumaan vuokaan ja kieritteli kunnes kaikki olivat peittyneitä öljy-voi seokseen. Hän paistoi perunoita uunissa 200 asteessa n. tunnin ja kävi silloin tällöin kääntelemässä niitä jotta kaikki puolet tulivat rapeiksi.

Lisäkkeeksi roastillemme keitimme porkkanoita ja papuja, ja paistoimme muutaman valmiin Yorkshire puddingin lautaselle. Olen useasti miettinyt näitä pieniä pannukakkuja mitä Sunnuntai-lounaalla usein lihan kanssa nautitaan, ja miettinyt niiden suosiota kunnes eilen tajusin miten hyvin ne oikeasti kunnon roastin kanssa sopivatkaan. Ne imevät itseensä ihanasti kastiketta ja tulevat siten älyttömän mehukkaiksi, ja silti pysyvät reunoiltaan kivan rapeina. Nam!

Meillä oli myöskin pari ¨possua viltissä¨ (pigs in a blanket) mikä on yleinen joululisäke täälläpäin. Pienet nakit on kääräisty pekoniin ja paistetaan yleensä kalkkunan tai muun joululihan vierellä. Kyllähän ne kalkkunan kanssa taitavat paremmin sopia, mutta ihan hyvältä maistuivat myös meidän paistin kanssa.

Kuva ei oikein kyllä kuvaa miten herkullinen illallinen oikeasti olikaan, koska innostuin hieman heittelemään kastiketta miten sattuu mutta voin luvata että hyvää oli!

Ja katsokaa vielä mitä pukki toikaan! Ensi vuonna ommellaan, jee!

As I spent my Christmas in Finland, me and T had our Christmas yesterday. We decided to go for a proper roast dinner as we both really enjoy it and had time to spend in the kitchen.

We decide to go for a proper 2 kg rib eye of beef on the bone, it looked beautiful! The guy at the meat counter explained that the beef is totally enough for around 4 people, so we thought not to mention that it was actually just for two of us. I'm sure we can sort something out from the leftovers on the next day!

At home T browned the beef quickly in the pan all over and then put in the oven in 190c for about and hour. I wanted the meat medium and T rare, so we tried to aim in the middle of those two. The recommendation was 10-13 minutes for each 450g, but I think we could have kept the beef in for a tiny bit longer. While shopping, I mentioned couple of times if we should have got a thermometer for the meat but apparently we didn't need it. However, when we got home, we realized that most of the recipes highlighted how important a good thermometer is for the perfect meat... Well, we managed without one this time but it has definitely been added to our shopping list now. After taking the meat out from the oven, we let it rest wrapped in a foil for around 20 minutes.

While the beef was resting, we de-glazed the pan with some beef stock. We scraped the pan, and then added little bit of flour, glass of red wine and last some butter to make the sauce shiny. The gravy for the meat was ready.

T was also making his famous roast potatoes while the beef was cooking. He boiled cut potatoes in a salty water for 5 minutes and then drained and shook to break them a bit from the edges. I've heard that if you don't add salt to the boiling water, the potatoes won't break enough later on and won't create the crusty edge later on in the oven. While the potatoes were boiling, he put a tray in the hot oven and added plenty of oil and butter in it. After shaking the boiled potatoes, he poured them to the tray and coated every potato with the oil-butter mix. He baked the potatoes in the oven around an hour, turning them once in a while in order to get them crispy all over.

With the beef, we boiled some carrots and green beans and baked couple of little Yorkshire puddings to go along. I came across them first time in my life when I arrived to London, and I'm only now starting to understand why they are such an essential part of a good roast. These ones soaked the gravy but still kept nice and crispy in the edges. Delicious!

We also had couple of pigs in a blanket (little sausages wrapped in bacon) on the side. I think they would go much better with turkey, as tradition goes, but they were still nice addition to the meal.

The picture doesn't really show how lovely the meal actually was as I got a bit too excited with the gravy on my plate, but I can guarantee that it was absolutely fabulous!

And take a look what I got from Santa! Can't believe it! Year 2010 will be a year of sewing!

Chestnuts roasting on an open fire

Ennen joulua kävimme illallisella ystäväpariskuntamme luona ja he olivat loihtineet ihan kunnon "roast":in meille kaikkine lisäkkeineen. Oli possun- ja naudan paistia, perinteisiä "roasted potatoes", Yorkshire puddingeja, kastiketta ja muita herkkuja. Pöydässä oli myös ihanaa ruusukaali-kastanja paistosta jota halusin ehdottomasti kokeilla meidänkin joulupöytään.

Ystävämme oli käyttänyt valmiita vakuumipakattuja kastanjoita, mutta koska niitä en ennen Suomeen lähtöä kaupasta löytänyt, ostin pussin tuoreita ja paahdoin uunissa.

Tein ensin ristiviillon kastanjoihin terävällä pikkuveitsellä ja sitten paahdoin uunissa 200c n. 20 minuuttia. Kastanjat piti kuoria kuumana, koska jäähdyttyään kuori jämähtää aika napakasti kiinni ja siitä ei seuraa muuta kuin sotkua. Tein virheen että tein paahtamisen jo aatonaattona, koska parhaimmillaan kastanjat olisivat olleet juuri uunista tullessa. Kuitenkin aattona sitten paistoin läjän pekonikuutioita pannulla rapeaksi, lisäsin keitetyt ruusukaalit ja lopulta pilkotutu kastanjat ja sekoitin keskenään. Kastanjoiden lihaisa ja pähkinäinen maku sopi älyttömän hyvin ruusukaalina ja pekonin kanssa, ja suosittelen kokeilemaan tätä ihan muulloin kuin joulunakin. Ainut vain että tosiaan kannattaa syödä kastanjat tuoreeltaan, muutoin ne tuppaavat hieman kuivumaan.

Ylipäätään joulu meni kivan rauhallisesti ja tietenkin ihanista ruoista nauttien. Tässä vielä pieni näyte äidin ihanasta kalapöydästä. Tämän jälkeenhän sitten seurasivat vielä kinkut ja muut liharuoat, ja eipä ollut ihme että joulupäivänä meidän talosta ei liikuttu ihan minnekään!

Before Christmas we visited our friends and they had prepared this amazing roast for us. We not only had pork, but also beef, roasted potatoes, Yorkshire puddings, gravy, beans and basically all the trimmings that you could imagine. They had also prepared this great Brussel sprout and chestnut-dish that I definitely wanted to try in our Christmas dinner. They had used-ready-to-use, vacuum packed chestnuts but because unfortunately I didn't find them before going to Finland, I used the normal ones and roasted them in the oven.

I scored the chestnuts with a little sharp knife and placed them in the oven in 200c for around 20 minutes. You need to peel them right away, otherwise the skin will stick and all you get is a big mess. My mistake was that I prepared the chestnuts a day before eating, and they would have been perfect just there and then right from the oven. Anyway, in Christmas I fried a handful of bacon cubes in a pan until crispy, added boiled sprouts and chestnuts and tossed together. It was delicious, and I will definitely recommend to try it even outside of Christmas season. Only thing to remember is to keep the chestnuts as fresh as possible, otherwise they will become a bit dry.

Overall the Christmas went peacefully and of course surrounded by loads of lovely food. Above is a picture of my mum's fish table. Only after this came the ham and all the trimmings, so you won't be surprised to hear that the following day there wasn't much movement in our house! After this kind of feast, we definitely needed some time to recover.

No nyt se sitten tulee!

Eli joulu on ihan jo ovella! Ouluun päästiin vaikkakin lennot hieman takkuilivat ja ylimääräinen yö tuli vietettyä hyvin hiljaisella Helsinki-Vantaalla, mutta täällä siis ollaan. Sääliksi käy ystäviä jotka tällä hetkellä Lontoosta joulun viettoon yrittävät, koska kuulemma lento- ja junaliikenne tökkii kunnolla.

Tänään pääsin ensimmäistä kertaa tälle talvelle saunomaan, ja voi miten sitä aina huomaakaan kuinka sitä on kaivannut. Jotenkin sitä vaan rauhoittuu niin älyttömän hyvin kun kuuntelee löylyjen sihinää. Pääsimme myös nauttimaan isän perinteisestä aaton-aaton jouluillallisesta. Tällä kertaa tarjolla oli esim. poro-tartaria punasipuli-vinegretillä, mäti-toasteja ja kanttarelli-hyrriä. Oli niin herkullista että eihän siinä mitään kuvia ehtinyt ottaa!

Illalla sitten paketoimme lahjoja ja kuuntelimme joululauluja äidin ja siskontytön kanssa, ja siinä samassa teimme vielä parit pikkusyötävät huomiseksi. T-R paistoi tortut, äiti laittoi uunipuuron uuniin ja minä pyöräytin perinteiset pienet juusto-oliivi-pallerot. Niitä on mukava napostella glögin kanssa aattona.

Ihanaa ja nautinnollista joulua kaikille!!

150 g Mustaleima Emmental raastetta/Strong grated cheese (e.g. Gruyere)

1,5 dl vehnäjauhoja/flour

50g voita/butter

Valkosipulitäytteisiä oliiveja/Green olives filled with garlic

Sekoita juusto ja jauhot keskenään. Lisää pehmeä voi, ja puristele taikinaksi. Ota pieni määrä taikinaa käteen, paina oliivi keskelle ja pyöritä palloksi jättäen oliivi pallon sisään. Paista pellillä 200c 10-15 minuuttia.

Christmas is almost here! I managed to get to Oulu, even though the flights were properly delayed and I spend an extra night in a quiet Helsinki airport. But here I am, and loving the -20c weather and loads of snow! I feel sorry for my friends who are still trying to get out of London for Christmas; apparently the flights and trains are bit of a mess.

I managed to have my first sauna for this winter and realized, like always, how much I actually miss it. You just relax in a totally different way when you sit and listen to the hissing sound of the stove. We also got to enjoy my dad´s traditional Christmas dinner that we always have on the 23rd. This time he had made e.g. reindeer tartar with red onion vinaigrette, roe toasts, and chanterelle twirls. It was so delicious that we didn´t even have time to take any pictures!

In the evening we came home and wrapped gifts and listened Christmas carols with my mum and my niece, and at the same time prepared already some food for tomorrow. My niece made traditional puff pastry twirls with plum jam, mum made porridge which you put in the oven over night and enjoy in the morning, and I made cheese and olive balls that we enjoy with mulled wine (glögi) tomorrow.

I wish you all very lovely and tasty Christmas!!

Mix the cheese and flour. Add soft butter and squeeze until it creates a dough. Take little pieces of dough, and place an olive in the middle. Roll into balls leaving the olive inside. Bake in the oven in 200c for 10-15 minutes.

Frittata

Kiireet sen kuin jatkuvat, mutta tämä viikko on tuonut tullessaan kivoja uutisia ja ylipäätään mukavaa joulun odotusta. Tällä viikolla piipahdan kolmissa pikkujouluissa, lopettelen työprojektini, ostan miltei kaikki joululahjani ja pakkaan kamani ja lennän Suomeen. Miksi aina täytyy jättää kaikki niin viime tinkaan?Mutta ehkäpä juuri tämän kaiken hässäkän jälkeen, tuntuu aina niin ihanalta sitten vaan tupsahtaa Suomeen ja rentoutua joulun viettoon.

Eilen tultiin kotiin vasta aika myöhään, joten pistimme kokoon vaan pikaisen fritattan katkaravuista ja chorizosta. Paistoin chorizo-paloja pannulla sipulin kanssa. Lisäsin kourallisen tuoretta pinaattia, pari viipaloitua perunaa ja kynnen valkosipulia joukkoon ja sekoitin. Vatkasin 6 munaa kulhossa ja lisäsin lurauksen kermaa ja suolaa ja pippuria. Kaadoin pannulle chorizon ja pinaatin päälle, ripottelin päälle katkaravut ja hieman tuoretta timjamia ja pistin uuniin grillin alle pariksi minuutiksi kunnes päällys oli hyytynyt. Syötiin rucolan kanssa.

Busy times are continuing, but this week has brought some great news and overall nice Christmas atmosphere to us. This week I have three Christmas parties to attend, have to finish my stuff at work for the year, buy most of the Christmas presents and pack my bags and fly to Finland. Why do we always have to leave everything to last minute? But perhaps because of all this rush and hurry, it is then so nice to arrive to Finland and relax and prepare for a lovely family Christmas. Yesterday we came home quite late, so we put together just an easy frittata with chorizo and prawns. I fried some chorizo in a pan with onions. I added handful of fresh spinach, couple of slized boiled potatoes and a crushed garlic. I mixed 6 eggs in a bowl with little bit of cream and salt and pepper, and poured on top of everything in a pan. I topped with prawns and some fresh thyme and placed it under a hot grill until the egg on top set. We enjoyed the frittata with some rocket.

Time to chill

Olipas kiireinen viikonloppu! Kun joulua kohti kovalla tahdilla lähestytään, kalenteri tuppaa puskemaan täyteen kaikenmaailman pikkujouluja ja kiireitä. Tuntuu että aika loppuu ihan kesken, kun jo ensi Lauantaina pitäisi pyrähtää Suomeen joulun viettoon.

Kaiken kiireen keskellä päätimme kuitenkin eilen vähän pysähtyä ja rentoutua, koska turhaahan sitä itseänsä stressillä väsyttää. Nythän on sentään joulu!
Teimme pieniä blinejä mutusteltaviksi, ja kokosimme pienen juustotarjottimen Stiltonista, Gruyeristä ja Briestä ja nautimme hyvän kvitteni-hillon ja keksien kanssa. Juustojen kanssa sopi hyvin lasillinen tummaa Port-viiniä, ja viltin alla istuskellessa ja telkkaria katsellessa oli oikein kiva napostella ja rauhoittua Sunnuntai-iltaan.


What a busy weekend! As the Christmas is approaching very fast, calendar seems to be packed with parties and other activities. Time is running so fast, and already next Saturday I'm supposed to fly back to Finland for Christmas. Because of all the hussle and bussle we decided to slow down a bit yesterday; there's no point of getting yourself too tired or stress. It's Christmas after all! We put together couple of tiny bilinis and a little cheese board with Stilton, Gruyer and Brie and had some quince jam and water bisquits on the side. A nice dark Port suited the cheeses well, and it was such a nice relaxing Sunday evening under the duvet and watching some telly with T.

Joulun tuoksuja

Joulu tuli vihdoin meillekin. Vaikka itse joulua en Lontoossa vietäkkään, oli silti kiva eilen saada vähän piparintuoksua ja jouluvaloja meidän kotiin. Joululauluja kuunnellessa valmistui pienenpieni piparkakku-talo, mikä näyttää ihan 5-vuotiaan tekemältä, mutta ei se haittaa! Ajatushan se on tärkein, ja ainakin pistää hymyilyttämään kun sitä vilkaisee.

Christmas arrived yesterday. Even though I'm not spending the actual Christmas here in London, it was still nice to get some gingerbread smell and Christmas lights to our home. While listening Christmas songs I build this tiny gingerbread-house from scratch. It looks like it's done by a 5 year-old, but it doesn't matter. At least you get a smile on your face every time you look at it!

Sbuuuuuuuuuuuuuuu!

Yksi parhaimmista ystävistäni Lontoossa on Italialainen G. Ensitapaamisemme tapahtui n. 5 vuotta sitten samassa työpaikassa hänen heittäessään minua taskulaskimella päähän. Ja kyllä, ihan tarkoituksella. Ystäväni on siis melkoisen sekopäinen, mutta ehkäpä siksi juuri ystävystyimme ja hänestä on tullut hieman niinkuin veljen korvike minulle täällä.

Pari vuotta sitten asuimme kämppiksinä etelä-Lontoossa, ja opin silloin miten iso osa elämää ruoka onkaan Italialaisessa kulttuurissa. Muistan miten eräänä viikkona olin kovin sairaana ja kun laahustin keittiöön ja avasin jääkaapin, joka ikinen ruoka oli merkitty post-it-lapulla kertoen miten kyseinen ruoka helpottaa oloani ja jos en niitä syö, tulee tupenrapinat! Vaikka rahaa ei joskus liiemmälti ollut, ruoka on viimeinen asia mistä säästetään. Italialaisessa ruoassa tuoreus on erityis-asia, ja ruoka on mutkatonta ja herkullista. Kaiholla muistelen noita aikoja, jolloin keittiöstä aina löytyi G:n kotona puristettua maailman herkullisinta oliiviöljyä ja muita paikallisia herkkuja. Sardiniasta tullessa, hän jollain keinolla kuljetti usein mukanaan esim. laatikollisen tuoreita tomaatteja omasta puutarhasta, leipää ja kerran jopa tuoreen mustekalan!

Pasta Carbonara oli ruoka mitä näin G:n usein kokkailevan, mutta en muista josko ikinä hänen versiotaan maistelin. T on myöskin kyseisen ruoan ystävä, ja tätä siis tehdään meillä aika usein koska onhan se tosi helppoa, nopeaa ja herkullista syötävää. Lisään usein kesäkurpitsaa tuomaan vähän raikkautta tähän aika tuhtiin pastaan, mutta tällä kertaa sitä ei kaapista löytynyt joten siivutin pari herkkusientä mukaan.

Pasta Carbonara

Pancettaa tai pekonia/Pancetta or bacon
Kesäkurpitsaa tai herkkusieniä/Courgettes or mushrooms

2 munaa/eggs
150ml kermaa/cream
kourallinen tuoretta parmesaania/handful of fresh parmesan
suolaa/salt
pippuria/black pepper

Spagettia/spaghetti

Paista pancetta tai pekoni rapeaksi pannulla. Lisää kesäkurpitsa tai sienet ja kuullota hetki. Keitä pasta ja muista jättää al-denteksi. Sekoita kulhossa munat, kerma, parmesaani ja suola ja pippuri keskenään. Lisää kuivattu kuuma pasta pekoni-seokseen ja ota pois liedeltä. Kaada muna-kerma-seos pastan joukkoon ja sekoita hyvin.


One of my best mates here in London is my Italian friend G. We met in the same job around 5 years ago when he threw me with a calculator. And yes, on purpose. So my friend is a bit bonkers, but I guess that's one of the reasons why we became good friends and he has become more like a brother to me here.

Couple of years ago we were sharing a flat in south-London, and I found out then how important thing food actually is for Italians. I remember one week when I was very ill and stayed home, I dragged myself to the kitchen and when opening the fridge, found it full of post-it-notes. G had tagged every single item in the fridge with an explanation why it was important for me to eat it to get well. Even though money sometimes was a bit tight, food is the last thing you save from. Freshness it the key thing, and food is not too complicated and delicious. Our kitchen was always full of best olive oil that I've ever tasted brought from G's own gardens in Sardinia and other Italian goodies. Every time he came back from home, somehow he was able to bring e.g. massive box of fresh tomatoes, bread, and once even a fresh squid with him!

Pasta Carbonara is one dish that I saw G cooking a lot back in the days. I don't think I ever tried his version from it, but T also likes the pasta a lot so this is done in our household quite frequently. In the end, it's easy, fast and delicious. I often add little bit of courgette to bring a bit of freshness to this quite a heavy dish. This time we didn't have any, so I just sliced few mushrooms in.
Fry the pancetta or the bacon crispy. Add the courgettes or mushrooms. Boil the pasta and leave al dente. Mix eggs, cream, parmesan and salt and pepper together. Add the drained hot past to the bacon mix and take it off the heat. Pour in the egg-mix and mix very well.

Barcelonan terveiset!

Kotiin ollaan siis palattu, ja reissu oli kiva ja kaupunki ihana kuten aina. Tapaksia tuli syötyä ihan urakalla ja Cavaa maisteltua mukavasti.

Pari ravintolaa ajattelin mainita ihan vain jos joku nyt lähi-aikoina Barcelonaan eksyy ja haluaa herkullista ruokaa.

Perjantaina treffasimme T:n kanssa hänen töitten jälkeen, ja suuntasimme parille drinkille ennen illallista. Päädyimme pikku-pikku baariin ihan Las Ramblas:in viereen. Baaria ei helposti huomaa ellei sen tiedä siinä olevan, mutta siinä taitaakin koko paikan juju olla. Baarimikot pukeutuvat pikkutakkeihin ja solmioihin, ja luovat kivan 30-luvun tunnelman. Itse paikan omistaja, hyvin elegantti vanhempi rouva on myöskin baarin takana ainakin viikonloppuisin ja varmistaa että jokainen tuntee itsensä tervetulleiksi. Suosittelen Boadas:ta kaikille jotka haluavat nauttia hieman old school- tunnelmasta ja hyvistä drinkeistä. Kuva ei muuten ole kyseisestä baarista; ihan liian modernia Boadasin tyylille. Huomioksi myös että myöhemmin paikka tuppaa olemaan melko täynnä joten kannattaa pitää huoli laukuista ja lompakoista!

Illalliseksi mieli teki tapaksia, kuinkas muuten. Työkaverimme oli suositellut tätä paikkaa ja löysimme sen myös matkaoppaastamme, joten suuntasimme Cerveceria Catalana:an. Paikka oli tupasen täynnä, ja meille kerrottiin odotusajan olevan n. 50 minuuttia. Katsellessa ohikulkevia tapas-annoksia, päätimme kuitenkin jäädä odottamaan ja aika äkkiä se aika menikin kun otimme yhdet oluet ja yritimme kääntää päivän tapaksien nimiä espanjasta englantiin. Odotus ehdottomasti palkittiin, ja nautimme aivan ihanan illallisen herkullisten tapasten ja kylmän Cavan kera. Ehkä olimme liian innoissamme ruoasta, koska unohdimme ottaa kuvia illallisesta mutta nautimme esim. huotrasimpukoita valkosipulin ja persilja kera, padron-chilejä, patatas bravas ja pieniä sandwichejä missä oli sisällä mm. paikallista kinkkua. Paikka on auki myöhään, ja jos olet valmis odottamaan jonkin aikaa, ehdottomasti kannattaa kokeilla!

Kävimme Lauantaina lounaalla Ravel-nimisessä ravintolassa, jota meille ennen reissua suositeltiin. Ravintola on hieman keskustan ulkopuolella ja sijaitsee aivan ihanan delin yhteydessä. Paikassa vallitsee tosi rento meininki, ja ruoka on erittäin herkullista. Jaoimme alku-ruoaksi päivän riisin, mikä oli risotto-tyylinen annos paikallisella kinkulla ja makkaralla höystettynä. Päälle oli vielä ripoteltu raikasta yrtti-öljyä ja ruoka oli aivan ihanaa! Minä otin pääruoaksi jänistä sienten ja haudutettujen pikkusipuleiden kanssa, ja T päätyi filepihviin foie gras:n kera. Kummatkin annokset olivat tosi herkullisia, ja olimme lopulta niin täynnä että jälkiruoalle ei enää tilaa löytynyt. Ehdottomasti suositeltava paikka, ja vaatii pöytävarauksen.

Sunnuntai menikin sitten valitettavasti vähän sairastellessa, joten syömisten puolesta ei oikein kerrottavaa oikein ole. Toimme kotiin pari hyvää makkaraa ja paikkalisia sardelleja, joten ehkäpä sitä jonkinlaista tapasta voisi vaikka uudeksi vuodeksi kyhäillä. Ylipäätään matka oli ihana, ja Barcelona jouluvaloineen ja markkinoineen lämpöisen vastaanottava. Ensi jouluna sitten uudestaan!

So we're back! The trip was a success and the city great as usual. Tapas was brilliant and Cava tasted lovely. I thought I mention couple of restaurants, in case anyone will be heading to Barca anytime soon, and would like to enjoy nice food.

I met T on Friday after his work and we went for couple of drinks before dinner. We ended up to this tiny little bar, just off from Las Ramblas. You wouldn't see the place unless you would know it, and I guess that's the whole point of the place. The bartenders are dressed in suits and are creating this lovely 30's atmosphere to the place. Also the owner of the place, this very elegant older lady is behind the bar at least during the weekend making sure that everyone feel themselves welcomed. I will definitely recommend Boadas in case you want some of that old-school feel and enjoy nice drinks. Just to let you know that the place gets pretty crowded later on, so watch out for your bags and wallets!

For dinner we felt like tapas, of course. One of our colleague had recommended this place and we also founded it in our guide book, so we headed to Cerveceria Catalana. The place was packed, and we were told that they had about 50 min waiting time for a table. After seeing the plates of tapas going past us, we decided to stay and wait and time actually went pretty fast as we enjoyed a beer and tried to translate the day's tapas' from spanish to english. The dinner was definitely worth waiting. I guess we were so excited about the food, that we forgot to take any pictures but we had e.g. razor clams with garlic and herbs, padron chillies, patatas bravas and little sandwiches filled for example with local ham. All of this was washed down with some lovely cold Cava. The place is open until late and if you're ready to wait for a while, this place is definitely worth trying!

On Saturday we had lunch in a place called Ravel, which was recommended to us. The place is located a little bit outside of city centre and is within this lovely little deli. The place has a very relaxed atmosphere and the food is great. For a starter we shared "today's rice", which was risotto-type dish with local ham and sausage. They had drizzled some nice herby oil on top, and it was delicious! For the main I took rabbit with mushrooms and little baby onions, and T went for fillet steak with foie gras. Both excellent, even though the steak could have been a little more medium to T's liking. In the end we were both so full that there was no space for a pudding. Make sure that you book a table before going!

On Sunday I was feeling a little bit ill, so didn't have anything exciting on the food-sector. We bought some local sausages and anchovies back home, so perhaps there could be some kind of tapas night coming up soon. Overall the holiday was great, and Barcelona with it's Christmas lights and markets very welcoming. Next year again!

Vuoden ensimmäiset pikkujoulut

Sain ihania tyttöjä tänään kylään, ja pääsin viettämään vuoden ensimmäisiä pikkujoulujani. Tapasimme 4-5 vuotta sitten saman työpaikan myötä, ja vaikka emme kukaan enää kyseisessä firmassa työskentele olemme silti pitäneet yhteyttä ja tapaamme n. kerran kuussa yleensä kokkailun tai jonkin sortin kivan syömisen (ja juomisen) merkeissä.

Tällä kertaa oli minun vuoroni toimia hostina ja koska tämä viikko on ollut ihan super-kylmä Lontoossa, halusin tarjota tytöille jotain mukavan lämmittävää ja talvi-illlalle sopivaa syötävää.Alku-drinkkinä toimi tietysti kirkolta ostettu glögi, punaviinillä maustettuna.

En ole pitkään aikaan tehnyt oikein mitään lohesta, joten ostin pari filepalaa ja pistin folioon voin, timjamin ja parin sitruunasiivun kera. Paistoin uunissa 175C n.20 minuuttia. Helppoa kuin heinänteko, ja siltikin onnistuin paistamaan lohen liian kuivaksi... Lisäkkeeksi tuli limapapu ja purjo- muhennosta sekä rucolaa. Muistoksi illallisesta jäi vain pieni lounas-boxini jonka otan huomenna töihin..

Jälkkäriksi kiehautin pikaisesti appelsiini-lohkoja jouluisten mausteiden kera ja tarjosin kuumana kylmän jäätelön kanssa.

Ja katsokaa mitä ihanuuksia pukki toi!

Huomenna pyrähdänkin T:n seuraksi viikonlopuksi Barcelonaan jossa hän jo töitten puolesta minua odottaakin. Pari ravintolaa on jo täältä käsin sieltä varattu, ja tiedossa on siis viikonloppu hyvän ruoan ja viinin parissa. Postailen kuulumisia sitten ensi viikolla!

Lohi

Lohi-fileitä

Suolaa

Pippuria

Tuoretta Timjamia

Sitruuna-viipaleita

Valkoviiniä

Voita

Pistä lohet uunivuokaan ja mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle pari timjamin-oksaa, ja lado päälle sitruuna-viipaleet ja pari pientä palaa voita. Lorauta vuokaan lasillinen valkoviintä ja peitä vuoka foliolla. Paista uunissta 175c n. 20 minuttia.

Lima-papu ja purjo muhennos

100g pancettaa tai pekonia

3 pientä purjoa

2 valkosipulinkynttä

800g lima-papuja

1 lasi valkoviiniä

2 rkl creme fraichea

tuoretta persiljaa

Paista pancetta rapeaksi pannussa/kattilassa. Lisää leikatut purjot ja valkosipulit. Kuullota sipuleita n. 15min kunnes ne ovat pehmeitä. Lisää lima-pavut ja sekoita. Kaada valkoviini joukkoon ja anna seoksen porista n. 5 minuuttia. Lisää creme fraiche, suola, pippuri ja tuore persilja ja sekoita.

Jouluisat appelsiiinit

4 appelsiinia

1 kanelitanko

2 kardemumman palkoa

puolikas tähti-anis

6 neilikkaa

3 rkl sitruunamehua

ripaus sokeria

1/2 dl konjakkia

Leikkaa kolmesta appelsiinista kuori pois ja segementoi, leikkammalla vain appelsiinin lihat. Purista mehu jäljellä jäävistä appelsiini-lihoista segmenttien sekaan. Kaada mehut kattilaan ja jätä appelisiini-viipaleet sivuun odottamaan. Lisää mehuun kanelitanko, kardemummat, anis, neilikat, sitruunamehu ja sokeri, ja anna kiehua n. 10 minuuttia. Tämän jälkeen lisää neljännen appelsiinin mehu ja konjakki ja kiehauta pikaisesti. Siivilöi mehu, ja kaada appelsiini-lohkojen päälle. Koristele tuoreella mintulla ja tarjoile kuumana vanilja-jäätelön kanssa.

I got couple lovely ladies stopping over tonight, and we had a little Christmas "party" together. We three met around 4-5 years ago in the company that we all worked in, and even though none of us are still with that company, we still keep in touch and meet up around once a month normally with some nice food and drinks. It was my time to be the host this time, and because it has been absolutely freezing in London this week, I wanted to cook something nice and warming for the girls. We started with glögi, Finnish mulled wine, and for the main I did some salmon. I haven't cooked with it for a while, so I just got couple of fillets and put them in the foil with some butter, thyme and lemon slices and baked in the oven in 170c for about 20 minutes. Easy peasy, and I still manage to dry the fish! I also made some butter beans and leeks with creme fraiche to go alongside and just served everything with a bit of rocket. For dessert I boiled some orange slices is their own juice and little bit of Christmas spices and served hot with cold ice cream. And look what the Santa brought me!

Tomorrow I'm leaving to Barcelona to see T for a weekend, who is already there waiting for me because of his work. We have couple of restaurants already booked, so I'm expecting a weekend with very nice food and wines. Will tell you more next week!

Salmon

Salmon fillets

Fresh Thyme

Salt

Pepper

Lemon slices

White wine

Butter

Place the salmon in a oven dish and season with salt and pepper. Top with fresh thyme, lemon slices, butter and pour some white wine on the bottom of the dish. Bake in the oven in 175c about 20-minutes.

Butter-beans and leeks

100g pancetta

3 small leeks

2 garlic gloves

800g butter beans

1 glass of white wine

2 tbs of creme fraiche

fresh parsley

Fry the pancetta until crisp. Add the leeks and the garlic and let it sweat about 15 minutes. Add the butter beans and stir. Pour in the white wine and let it simmer for 5 minutes. Add creme fraiche, salt, pepper and fresh parsley and stir.

Christmas Oranges

4 oranges

1 cinnamon stick

2 cardamon pods

1/2 star anise

6 cloves

3 tbs of lemon juice

pinch of sugar

1/2 dl of cognac

Peel the oranges and segment the flesh. Squeeze the juice from the oranges with the segments. Pour the juice in the pan and leave the segments aside. Add the cinnamon, cardamon, gloves, star anise, cloves, lemon juice and sugar in to juices and let is simmer for about 10 min. Add the juice of the 4th orange and the cognac and get it hot, do not boil! Sieve the juice, add the orange segements and present hot with some cold vanilla ice cream. Garnish with fresh mint.

Lauantain possupäivä

Lauantaina kipaisin aamukävelylle läheiseen lihakauppaan Baron's Courtissa. Kyseistä kauppiasta on minulle kehuttu moneen otteeseen, ja tottahan se kaikki oli. Erinomaista palvelua ja ihan ensiluokkaista lihaa! Ostin ison köntin hyvän näköistä possun kylkeä/vatsaa (pork belly), herkullisia raakamakkaroita, ja purkin omenahilloa jota myyjä minulle suositteli.

Olen vasta viimeaikoina alkanut lämpeämään tätä miltei Britti-instituutioksi kutsutta Pork Belly:ä kohtaan. Aluksi ajatus rasvasta tihkuvasta lihakimpaleesta ei innostanut ollenkaan, ja en ymmärtänyt yhtään miksi jokaisella Britillä silmät alkoivat kiilumaan kun puhuttiin "cracklingistä". Pork crackling on on se possun nahka, joka peittää lihaa ja kun luulisi että yleensä se ennen syömistä poistettaisiin, täällä se paistetaan rapeaakin rapeammaksi ja se näyttelee yleensä koko aterian pääosaa. Liha possun mahassa on mehevää koska ympäröivät rasvat pitävät huolen että se ei pääse kuivumaan. Tämä yhdistettynä suolaiseen ja rapeaan nahkaan takaa suosion jokaisessa Enkku- pöydässä. Taito on osata kokata kunnon crackling ja pahin virhe on tuoda pöytään valmis pork belly jonka nahka lötköttää päällä löysänä. Yök. Pork cracklingistä tehtyä sctracthing:ia myydään jopa pusseissa pikku snackeina, ja niitä voi esim pubeissa napostella oluen kera sipsien sijasta. Minulle ne ovat hieman liikaa, uppo-paistettua sian-nahkaa joka on vielä niin kivikovaa että hampaathan siinä melkein irtoaa!

Jos tosiaan perinteistä pork belly:ä haluaa tehdä, tärkeimpää on muistaa ristikoida nahka ennen paistamista. Tämä tapahtuu viiltäen terävällä veitsellä ja vain siihen asti mistä liha alkaa. Mitä pienempi ristikointi, sitä rapeampi nahka. Yleensä lihakauppiaat voivat tehdä tämän lihaa ostettaessa. Myöskin nahka on hyvä kuivata hyvin, jotta minkäänlainen kosteus ei pääse vaikuttamaan nahan rapeutumiseen. Tämän jälkeen lihaan hierotaan hieman öljyä ja paljon suolaa ja pippuria ja laitetaan paistumaan kuumaan uuniin. Jos paiston jälkeen nahka ei vieläkään näytä tarpeeksi rapealta, sen voi laittaa hetkeksi grillivastuksen alle.

Tänään kuitenkin teimme hieman tavallisesta poikkeavaa possua. Nigel Slaterin reseptin mukaan pistimme mukaan Aasialais-vivahteita, ja hyvää tuli. Lisäksi tein pinaattikiinankaalta (Pak Choi) jonka wokkasin vain pikaisesti valkosipulin ja osterikastikkeen kanssa, ja T marinoi raakoja osterivinokkaita sitruunamehussa ja soijassa mikä oli mukavan raikas lisäke.

Nigel Slaterin Aasialainen Pork Belly

1,5 kg possun kylkeä/mahaa

3 valkosipulinkynttä

2 rkl soijakastiketta

1 rkl ruokaöljyä

2 tls suolaa

1 tls Kiinalaista viismaustetta

Jauha ainekset tahnaksi huhmareessa ja hiero lihaan. Jätä marinoitumaan pariksi tunniksi jääkaappiin. Lämmitä uuni 200c ja paista lihaa nahkapuoli ylöspäin n. 20 min. Laske lämpötila 200c ja paista vielä n. 40-50 min kunnes nahka on tummaa ja rapeaa. Anna lihan vetäytyä n. 10 minuuttia ennen tarjoilua.

On Saturday I did a morning walk to the local butcher in Baron's Court that I've heard so much about. And yes, it was really good. Brilliant service and excellent selection of local meats! I bought a big piece of nice looking pork belly, couple of their own sausages, and nice apple sauce that the girl at the counter recommended.

It has taken some time for me to get used to this massive success of pork belly that consist in Britain, because back in Finland for some reason we just don't eat it. First I thought it is way too fatty and heavy, and the crackling being way too hard for my liking. However, living the last 5 years in London and having a boyfriend who just can't get enough of it, I've warmed up for this salty, soft and tasty cut of pork. The secret for the best crackling is in the scoring. The finer the scoring, the crispier the crackling. Normally your butcher can do this, but if not, it is very easy to do at home too with a sharp knife. Also make sure that the skin is patted very dry, because all kind of moisture will affect to the crispiness. Rub the skin with oil, and loads of salt and pepper and put it in the hot oven. If the skin is still not crispy enough when the meat is cooked, you can place it under the grill for a minute to get the perfect crackling!

Today T found a bit different pork belly recipe and we decided to give it a go. It's by Nigel Slater and a little bit Asian influenced. I served the belly with Pak Choi quickly fried in a wok with some garlic and oyster sauce, and T marinated some oyster mushrooms in lemon juice and soy sauce which was a nice and fresh addition to the meal.

Recipe from here.

Kävin kirkolla!

Lontoon suomalaisella kirkolla on taas joulumarkkinat tällä viikolla, ja kävin tänään töitten jälkeen piipahtamassa glögi-mukillisella ja tekemässä parit ostokset. Se on jännä miten joitakin asioita on muka alkanut kaipaamaan kovastikkin täällä ulkomailla asustellessa, vaikka niitä Suomessa ollessa ei juuri koskaan edes ostanut. Otetaanpa esimerkkinä vaikka maksalaatikko! Ennen en kyseiseen tuotteeseen katsahtanutkaan, ellei sitten saatavilla ollut muuta siihen hätään, mutta nykyään markkinoilta on pakko ostaa ainakin se yksi laatikko. Ja miten hyvältä se maistuukaan! Työkavereille on vain ollut hieman vaikeuksia selittää miten laatikko muussattusta maksasta, ohrasuurimoista tai riisistä ja rusinoista voi muka olla herkullista...

Mukaan tarttui tänään myös karjalanpiirakoita, glögiä ja tietty salmiakkia. Tarkoitus oli ostaa myöskin piparitaikinaa, mutta oli hinnat niin huikeina että päätin kokeilla jonakin päivänä uhkarohkeasti tehdä taikinan itse. Siksipä ostinkin putken kardemummaa, mitä täältä ei kaupoista löydykkään. Niitä isoja kardemumma-siemeniä kyllä on, mutta tätä pientä siementä niiden sisältä ei saatavilla ole. Joten nyt sitä on taas jonkun verran jemmassa, jos vaikka innostuu korvapuusteilemaan tai voihan sitä hujauttaa vähän curryynkin! Sain myöskin yhteystiedot Matto-Liisalle, joka täällä kutoo kivoja perinteisiä räsymattoja joten voi olla että tuossa joulun jälkeen keittiön lattialle lähtee räsymatto tilaukseen, ellen sitten Suomessa ollessa löydä sieltä jotakin.

This week Finnish Church in London has organized their annual Christmas Fair. I stopped by today after work to do some shopping and had a mug of Finnish mulled wine (without the wine!) as well. It's funny how you start missing some things from home when living abroad, even though you weren't bothered about those nearly at all when you lived there. Let's say for example traditional Finnish liver casserole. Back in Finland I barely looked at the stuff, it was just something that you bought if nothing else was available. And now, I need to get at least one box every time I see it available at the fair! And it is so delicious. However, for some reason T just doesn't seem to understand how mashed liver, barley and raisins can taste good together...

Today I also got some Karelian pies (which you normally eat with butter mixed with boiled eggs), Finnish mulled wine (without the wine) and of course some salty licorice. I was also planning to get some Finnish gingerbread dough, but the prices were a bit too high so I decided to perhaps to do it by myself before Christmas. I got some cardamon seeds for it; they are quite difficult to find from London, and now that I have them again I can perhaps try to make some Finnish cinnamon buns as well! Mmmmm....

Nuijia ja papuja

Viime viikolla Siskot Kokkaa blogissa kokattiin ihan älyttömän herkullisen näköisiä kana-nuijia, joita oli eilen pakko kokeilla. Toisin kuin näköjään Suomesta, maustamattomia nuijia täältä löytyy tosi hyvin ja en itseasiassa taida nähneeni täällä maustettuja ollenkaan! Tähän kyllä ehdottomasti tarvii terävän pikkuveitsen, sekä pursotin olisi ollut tosi hyvä. Kyllä maustevoin näpertely kananuijien sisään käsinkin kävi, mutta paljon helpompaa se pursottimella olisi ollut. Jähmetin voin pakkasessa pikaisesti jotta sitä oli helpompi käsitellä. Jätin myöskin reseptistä Pernodin kokonaan pois, koska sitä en vain jostain syystä ole ikinä voinut sietää ollenkaan. Tein nuijien kanssa pikaisen kivan papu-chorizo lisäkkeen kun papuja pari purkkia tarttui mukaani viime viikolla kaupasta. Nuijat olivat tosi hyviä mutta ehkä pursottimen puuttuminen aiheutti sen että maustevoi ei valitettavasti niin hirveästi tullut esiin. Papulisäke maistui kanojen kanssa oikein mainiosti. Lisäkettä kannattaa muuten myös kokeilla valkoisen kalan kanssa, ja siihen voi myös lisätä perunaa ja puolittaa papujen määrää, jolloin siitä tulee aika lailla "patatas bravas"-tyylinen setti.

Nuijien ohje täältä ja lisäke tästä:

150 g pötkö chorizo makkaraa (ehdottomasti ei sitä siivutettua versiota)

3 valkosipulin kynttä

1 punainen chili

2 prk papuja (käytin tällä kertaa harisa-papuja)

1 prk tomaattimurskaa

suolaa

pippuria

ripaus sokeria

tuoretta persiljaa

sitruunalohkoja

Kuumenna uunivuoka ja kaada siihen reipas kulaus oliiviöljyä. Lisää chorizo-palaset ja anna paistua uunissa välillä sekoitellen n. 5-10 minuuttia (jos käytät perunoita, leikkaa ne kuutioiksi ja lisää vuokaan yhdessä chorizon kanssa). Lisää kaikki loput aineet ja sekoita. Lisää nuijat lisäkkeen päälle ja anna kypsyä 200c n. tunti. Uunista otettua, lisää päälle tuoretta persiljaa ja sitruunalohkoja.

Last week I saw a delicious looking chicken drumstick-recipe in one great Finnish food-blog. You definitely need a sharp little knife for this and a piping bag would have been very useful. It worked out ok to put the herb butter inside of the drumsticks with hands, but piping bag would have definitely been more easier. I froze the butter quickly in the freezer to make it easier to handle. I also left Pernod out from my butter as for some reason I just can't stand it, but it is part of the original recipe so use it if you like. To go along the drumsticks I made a simple chorizo and bean casserole, as I had couple of tins of harisa beans in the cupboard. The chickens were good but I think because of the lack of piping bag, the herb butter didn't come as strong as I would have hoped for. The spicy casserole worked very well with it and I recommend it also as a side for some nice white fish. When leaving the half of the beans out and adding potatoes instead you get kind of a nice "patatas bravas"-style dish.

Chicken drumsticks

Herb butter:

200g butter

2 gloves of garlic

Bunch of parsley

Bunch of coriander

Couple of springs of thyme

Chillies as much as you fee like

Skin of a half lemon

1 tbs Pernod

Cut the drumsticks from the "ancle" and trim so you can see the bone. Pictures about this from here. Make little pockets to the drumsticks by placing the knife between the bone and the meat. Mix all the chopped ingredients to a soft butter and either place into piping bag or put to the freezer for around 5 minutes. Fill the chickens with the butter.

Chorizo-bean casserole

150g chorizo

3 gloves of garlic

1 red chilli

2 tins of beans (I used harisa-beans)

1 tin of chopped tomatoes

salt

pepper

pinch of sugar

fresh parsley

lemon wedges

Fry the chopped chorizo in the casserole with a good amount of olive oil. Either do this on stove or in the oven for about 5 minutes (if you use potatoes, cut them into cubes and fry together with chorizo). Add all the other ingredients and mix. Place the drumsticks on top of the casserole and bake in the oven in 200c for about an hour. After taking out from the oven, garnish with fresh parsley and lemon wedges.

Sunday curry and Movember!

Eilen meidän syömiset näyttivät tältä. Olimme Tootingissa viettämässä iltapäivää, ja jos sinne päin on lähdetty, niin kyllähän sitä on curryllä käytävä. Suuri Intialaisyhteisö asuinalueella kun kyllä takaa kunnon Intialais-ruoan laadun, ja pettyä ei tälläkään kerralla tarvinnut. Kuiva lammascurry ja tulinen jättikatkarapu curry upposivat oikein hyvin riisin, paratha leivän, ja kylmän oluen kera.

Tässä kuussa on vietetty valtakunnallista "Movember"-kampanjaa, joka on tarkoitettu tuomaan julkisuutta miesten eturauhassyövälle ja keräämään varoja sen ehkäisemiseen. Joten jos olette ihmetelleet epämääräisen paljon näkyviä viiksellisiä miehiä (tai naisia!), tässä siis syy.

T:n hyvä ystävä Davina soittaa bändissä, ja oli järjestänyt eilen ihan tosi hienon hyväntekeväisyys-iltaman "Movember"- kampanjan puolesta. Siksi siis myös meidän tiemme kävivät etelä-Lontooseen. Paikalla oli useita bändejä, tatuointi-artisti, leipomisia, korunmyyntiä ja näkyi ihmisten joukossa käyskentelevän myös hyvin parrakas nainenkin! Tietenkin illan kohokohtana oli virallinen viiksi-kilpailu, ja ylipäätään ilta oli erittäin onnistunut ja vielä oikein hyvän asian puolesta!

Ihanan Miss Davina Lee:n kotisivut löytyvät täältä! Ja lisää Movember-kampanjasta täältä.

Yesterday our dinner consisted of a nice curry and a cold beer. We were spending an evening in Tooting, and of course a curry was an obvious choice. The big Indian community there guarantees great food, and we didn't have to be disappointed this time either. Lovely dry lamb curry and hot prawn curry went down very well with some nice rice, paratha and cold beer.

November has been an official "Movember" month this year. Movember-campaign brings awareness for prostate cancer and collects money for it's research. This might explain the big amount of weird looking men (and some women, see the picture!) with big mustaches going around, if you have been wondering.

T's good friend plays in a band, and had organised a great night yesterday to collect some money for "Movember"-campaign. That was the reason why also we headed to south London.The venue was amazing pub and there were couple of nice bands playing, little stalls selling e.g. cakes or jewellery, tattoo artist, and even a woman with a beard! Obviously the highlight of the night was the official moustache-competition, and overall the night was a success and for a great cause!

More about lovely Miss Davina Lee from here, and about Movember campaign here!

Ihanuutta piirakassa!

Pari vuotta sitten katselin telkkarista Valentine Warnerin "What to eat now"- ohjelmaa, ja rakastuin tulisesti erääseen sipulipiirakkaan. Piirakka on piipahtanut mielessä silloin tällöin, mutta kun tuosta leipomisesta en niin hirveästi perusta, niin reseptin kokeilu on aina vaan jäänyt. Nyt kuitenkin kun ohjelma tuli tänään aamulla uusintana, päätös oli tehty, sitä on nyt vaan kokeiltava. Tämä ei sitten ole mitään pikaruokaa; sipulien hauduttamisessa menee vähintään se parisen tuntia. Sopii siis täydellisesti viikonloppu-kokkailuun! Käytin sipuleihin puolet ihan normaalia sipulia ja puolet punasipuleita. Yritin tehdä piirakkataikinan itse (koska kaupasta ei valmistaikinaa tänään löytynyt), ja eihän siitä oikein mitään tullut. Joten suosittelen valmis-taikinan ostoa, ellet sitten ole leipurimestari toisin kun meikäläinen. Tästä tuli aivan ihanaa, ja vaikka kokkailu jonkin aikaa kestikin, niin oli se kyllä sen arvoista! Piirakka on parhainta jäähtyneenä ja salaatin kanssa nautittuna.

125 g voita

14 normaalikokoista sipulia

100 ml punaviinietikkaa

2 rkl ruskeaa sokeria

1 rkl Dijon sinappia

2 tl suolaa

piirakkapohja

50 g parmesaania

sardelli-fileitä (tai esim. oliiveja tai kapriksia jos sardelleja ei ole saatavilla)

Silppua sipulit mahdollisimman pieniksi kuutioiksi. Sulata voi kattilassa pienellä lämmöllä ja lisää sipulit. Hauduta kannen alla pienellä lämmöllä välillä sekoittaen n. 2 tuntia. Varo polttamasta sipuleita! 2 tunnin jälkeen lisää viinietikka, sokeri, suola ja sinappi ja lisää pannuun lämpöä ja ota kansi pois. Sekoita parin minuutin välein, tässä vaiheessa sipulit ruskistuvat kivasti. Kiehuta sipuleita n. 30 min, kunnes seos on mukavan paksua ja tummaa. Kaada seos valmiiksi paistettuun piirakkavuokaan, ripottele päälle parmesaani ja asettele sardellifileet parmesaanin päälle. Ripottele vielä vähän mustapippuria päälle ja paista piirakkaa 200c n. 10 minuuttia. Anna jäähtyä ja nauti salaatin kera.

Couple of years ago BBC was showing Valentine Warner's "What to eat now", and I fell in love with one of the recipes that I saw. This onion tart has popped into my head many times, but as I'm not really into baking, I've never really made an effort to try it. However, the program was shown on TV this morning again, and I decided to finally give it a go. I have to say, this is definitely not any kind of fast food; the onions takes at least 2 hours to become perfect. Great for weekend cooking! I used half normal onions and half red ones, and also the original recipe has anchovies on top of the tart unlike the recipe below. I tried to make the short crust pastry myself (as there was no ready-ones in the supermarket), but it wasn't really a success. So I would recommend to use the ready to roll- pastry unless you are a baking wizard unlike me. This was absolutely lovely, and we had it cooled down as a late lunch with some watercress and rocket salad.

Recipe from here!

Joskus ei vain onnistu

Tämä Thai-salaatti ei kyllä onnistunut ollenkaan. Yleensä se on ollut ihan super-herkullista, mutta tällä kerralla ruokailun jälkeen jäljelle jäi vaan turhautunut olotila. Odottelimme uutta jääkaappia, ja kun klo 9 aamun toimitus ei ollut tullut vielä klo 20 mennessäkään annoimme periksi ja pistimme kasaan jotain pikaista illalliseksi. Unohdin laittaa salaattiin kurkkua mikä on yleensä ihan pakollista tuomaan mehukkuutta, ja jostain syystä (liian nälkäisinä) laitoimme mukaan riisinuudeleita jotka kyllä ihan täydellisesti vetivät mehukkuuden pois... Kuvistakin tuli ihan kökköjä, joten en viitsi niitä edes julkaista. One of these days! Mutta kuten sanoin yleensä tämä on tosi hyvää joten kannattaa kokeilla, suosittelen tosiaan vain jättämään ne nuudelit pois. Mittasuhteita en tiedä yhtään, yleensä meillä mennään tässä reseptissä vain mutu-tuntumalla.

Salaatti/Salad

Sokeriherneitä palkoineen/Mange touts
Kurkkua/Cucumber
Punaista ja keltaista paprikaa/Red and yellow pepper
Tuoretta chiliä/Fresh chillies
Kevätsipulia/Spring onions
Naudanpihvi(meillä käytettiin tällä kertaa entrecote:ta)/Ribeye steak (or Sirloin)
Tuoretta korianteria/Fresh coriander

Kastike/Dressing

Soijakastiketta/Soy sauce
Lime-mehua/Lime juice
Thai kala-kastiketta/Thai fish sauce
Ripaus sokeria/Pinch of sugar

Leikkaa herneet pariin osaan, siivuta paprikat ja ota kurkusta siemenet pois ja leikkaa loppu-osa ohuiksi suikaleiksi. Silppua chilit, kevätsipulit ja korianteri ja lisää salaattiin. Paista pihvi pikaisesti pannulla vain pari minuuttia, jättäen se erittäin mediumiksi. Nosta leikkuulaudalle lepäämään pariksi minuutiksi. Sekoita kastike-aineet keskenään ja kaada salaattiin. Leikkaa liha ohuenohuiksi siivuiksi ja sekoita mukaan salaattiin.

This Thai-salad wasn't a success at all. Normally it has been very delicious, but for some reason this time all we were left after the meal was a sense of frustration. We had been waiting for our new fridge to be arriving and as the 9am delivery still hadn't arrived by 8pm in the evening, we just put together something quick to eat. I forgot to put in some cucumber which normally is essential to bring some moisture, and for some reason (too hungry!) we added some rice noodles which definitely soaked away all the little moisture that there was left. Even the pictures came out very ugly so I won't even bother to publish them. One of these days! But as I said, normally this is very nice and would definitely recommend to try it. Just leave the noodles out. And there aren't any exact measurements with this one, just taste as you go along.

Cut the mange touts and peppers in bite size pieces, remove the seeds from the cucumber and slice the remaining flesh into thin strips. Chop the chillies, spring onions and coriander and add to the salad. Fry the steak in a hot pan only for couple of minutes, and leave it very medium, even a little bit rare if you like. Let it rest on the chopping board for couple of minutes and in the mean time mix the dressing incrediences together and pour into the salad. Slice the meat into very thin slices and mix in to the salad.

Chili-inkivääri possupihvit

Huomasin tuossa jonkin aikaa sitten Kissa Pöydällä-blogin kuukauden ruokahaasteen. Tässä kuussa haetaan reseptiä otsikolla "Hot Hot Hot!", ja sehän meille passaa! Kuten joskus aikaisemminkin olen maininnut, chiliä meillä kotona kuluu hurjasti ja jos sitä ei jostain syystä löydy kaapeista, on kyllä jotain kummallista täytynyt tapahtua. Chiliä laitetaan kastikkeisiin, patoihin, salaatteihin, paistoksiin, ja viime viikolla näkyi menevän tuoretta chiliä lämpimissä juustoleivissäkin.

Joten kun aloin miettimään reseptiä kilpailuun, valinnanvaikeus oli aikamoinen. Parina viime viikkoina olen kuitenkin ajatellut tiettyjä possupihvejä muutamaan otteeseen ja kun näissä yhdistyy kivasti chilin tulisuusja inkiväärin aromaattisuus, tämähän oli ihan täydellinen tilaisuus tuoda resepti taas meidän keittiöön. Näitä pihvejä T teki usein viime vuonna, ja jostain syystä resepti on jäänyt hieman unholaan. Tällä kertaa taisin paistaa pihvejä vähän liian kauan koska yleensä ne ovat olleet vähän mehevämpiä ja chiliä olisi voinut meidän makuun olla paljon enempikin, mutta ihan hyviä niistä silti tuli. Tein dippikastikkeen seuraksi, ja Sunnuntai-iltana oli ihan kiva istuskella näitä napostellessa ja T:n Amsterdamin kuulumisia kuunnellessa. Sain muuten salmiakkia tuliaisiksi, jipii!

Pihvit/Patties:

500g possujauhelihaa/minced pork
Kahden peukalonpään kokoinen pala inkivääriä/piece of ginger size of a 2 thumbs
3 valkosipulinkynttä/garlic cloves
Tuoretta chiliä mielen mukaan (meillä laitettiin 1,5 isoa punaista chiliä)/Fresh chilli as much as you like
3 pientä kevätsipulia/spring onions
kourallinen tuoretta korianteria/handful of fresh coriander

4 rkl soijakastiketta/4 tbs soy sauce
2 rkl Shaoxin riisiviinaa tai kuivaa sherryä/2 tbs Shaoxin ricewine or dry sherry
1rk seesamiöljyä/1 tbs sesame oil
ripaus suolaa/pinch of salt
ripaus mustapippuria/pinch of black pepper

Dippikastike/Dipping sauce:

1/2 soijakastiketta/soy sauce
1/2 riisiviinietikkaa/ricewine vinegar
1 valkosipulinkynsi/garlic clove
tuoretta chiliä/fresh chilli

Silppua inkivääri, valkosipulit ja chilit pieniksi kuutioiksi ja heitä jauhelihan sekaan. Leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi, hakkaa korianteri silpuksi ja lisää molemmat lihaseokseen. Lisää loput ainekset lihan joukkoon ja pyöritä seoksesta pieniä pihvejä ja paista pannulla öljyssä.

Sekoita dippikastikkeen aineet keskenään ja tarjoile pihvien kera.

There's a monthly challenge going on at the "Kissa Pöydällä"- blog with a topic "Hot Hot Hot!". As I've mentioned before, chilli is in daily usage in our household and if for some reason you can't find it from the cupboard something terrible must have happened. We put it in soups, salads, casserols, sauces and last week I even saw someone eating cheese on toast with some fresh chillies.
So when I started to think about a recipe for the monthly challenge, I had little difficulties to decide which one to go for. However, lately I have been thinking about particular pork patties quite a lot and as the recipe includes both loads of chilli and ginger, I thought it would be a perfect one for this occasion. T used to make these a lot last year, but for some reason they have been forgotten this year. I might have fried the patties this time a bit too much as they were a little bit dry and also I could have added much more chilli for our liking, but overall they were still very nice. I made a little dipping sauce to go along with, and the Sunday night was spend on nibbling these and listening stories from T's Amsterdam trip. I even got some salty liquorice as a souvenir, yahoo!

Chop the chillies, ginger and garlic in little pieces and mix with the mince. Cut the spring onions and chop the coriander and add to the meat mix. Shape up to little patties and fry with oil.

Mix up the dipping sauce incrediences and enjoy with the patties.

Sobailua

Miettiessäni ruokaa tälle jääkaapittomalle viikonlopulleni, ensimmäiseksi mieleen tuli jonkinlainen helppo pasta. Jotenkin kuitenkin pastaa on viime aikoina tullut syötyä vähän liikaa, joten kallistuin nuudeleitten puolelle. Nuorempana tuli syötyä ihan hillittömästi kaupan instant-nuudeleita, ja kyllä ne vieläkin silloin tällöin uppoaa mutta parin viime vuoden aikana T. on tutustuttanut minut ihan uusiin tuuliin nuudeli-rintamalla. Meiltä kotoa löytyy ainakin sata erinlaista pakkausta, löytyy paksua ja ohutta, tummaa ja vaaleaa, maustettua ja maustamatonta ja periaatteessa nuudelia joka lähtöön. Ja mikäs siinä, nuudelit on ihania!

Joten Lauantaina kun pikaisesti piipahdin Piccadillyn Japan Centre: ssä hakemassa sushia, nappasin mukaani myöskin paketin nykyistä suosikkiani, Sobaa. Soba on tattari-nuudelia mitä yleensä syödään kylmänä, usein ne on kivoja esim. salaatissa. Nuudelit keitetään 4-5 minuuttia jonka jälkeen huuhdellaan kylmässä vedessä. Miten T on minut opettanut syömään Sobat on hyvin yksinkertaista. Nuudelit laitetaan omaan kulhoon, ja toiseen kulhoon laitetaan 1/2 osaa Tsuyua (soija-pohjainen kastike, mutta vähän makeampi ja minä löydän siitä savunmakua kans) ja 1/2 osaa vettä, sekä luraus Wasabia. Wasabi sekoitetaan nesteisiin, ja sitten vaan otetaan syömäpuikollinen nuudeleita, dipataan kastikkeeseen ja ääntä kohti. Tämä on ihan parasta kevyttä lounasruokaa (en välttämättä suosittele työpaikkaruokailuun koska nuudeleiden slurpsiminen voi olla ajoittain aika äänekästä) ja hyvää syötävää tosi kuumalle kesäpäivälle. Luulen myöskin että Wasabin ja soijamaisen kastikkeen combo tehoaa kaikkiin sushi-ystäviin, joten kannattaa kokeilla.

Lontoon asukeille tiedoksi että Japan Centre:in ruokapuoli on muuttanut Lower Regent Streetille, siltikin ihan vaan parin minuutin päähän aikaisemmasta osoitteesta Piccadillyllä. Ja Lontoon kävijöille ehdottomasti suosittelen tätä paikkaa jos mieli tekee hyvää Japanilaista take-awayta edullisin hinnoin!

When considering myself in this situation without fridge for the weekend, I thought that maybe a pasta would be the easiest option. However, I've over-done pasta a little bit lately so I decided to go for noodles instead. I used to eat a lot of instant noodles when I was younger, and I still occasionally do, but during last couple of years T has introduced me to a totally new exciting world of noodles. In our house you can find hundreds of packets of them; thin and thick, dark and light, flavored and natural. Basically noodles for every occasion. And why not, they are great!

So when popping into Japan Centre in Piccadilly to get some take-away sushi, I grabbed myself couple of packages of my current favorite, Soba. Soba is a buckwheat noodle that you normally eat cold, you can for example make great salad with it. T has taught me to eat Soba in a very simple way. You boil the noodles for 4-5 minutes and then rinse under cold water. You place the noodles into one bowl, and into another you pour 1/2 part of Tsuyu (soy-based sauce, more sweet than pure soy though and also a bit more smokier too), 1/2 of water and a little bit of Wasabi. Mix the Wasabi with the liquid, start dipping your noodles to the mix, and enjoy. This is the best light lunch dish (perhaps not the best for work lunch as the slurping noise might distract people in the office) or a nice food for hot summer day. I also think that the mix of the soy and Wasabi will appeal for all the sushi-lovers, so it's definitely worth trying.

For Londoners to know, the food hall of Japan Centre has moved to Lower Regent Street but it's still just couple of minutes from the old place in Piccadilly. Also for London visitors I definitely recommend this favorite place of mine in case you are in the mood for nice Japanese take-away with reasonable prices!

Elävien kirjoissa...just about!

Elossa ollaan! Viikon sairastelun jälkeen olo alkaa tuntua jo jälleen hieman paremmalta, ja ajatus töihin paluusta ensi viikolla paljon todennäköisemmältä. Ainut vaan, että olen tällä hetkellä ihan puoli-kuollut... tylsyyteen!! 7 päivää neljän seinän sisällä alkaa melko lailla ahdistamaan. TV pauhaa samaa hirveää iltapäivä-tv:tä, sormet ovat arkoina kaikesta kutomisesta ja ei oikein ole enää edes luettavaa. Ikävä on kavereita ja erityisesti pikku-Laurenia jota en ole nähnyt melkein kahteen viikkoon! Kaiken lisäksi T lähti viikonlopuksi Amsterdamiin ja meikkis jäi tänne ihan itsekseni.. Myöskin koska meille tulee Maanantaina uusi jääkaappi, nykyinen on pitänyt alkaa jo nyt sulattamaan mikä tarkoittaa että mullahan ei siis ole jääkaappia koko viikonlopuksi!

Melkoista vastoinkäymistä välillä tämä elo on, mutta positiivisena täytyy pysyä! Huomenna jos olo tuntuu hyvältä, aion käydä parissa lähikaupassa ostoksilla ja ehkä jopa napata hyvää take-away sushia mukaan. Voin katsella X-Factorin telkkarista ihan kokonaan ilman T:n huokailuja tai välikommentteja, ja aion järjestellä meikki- ja korulaatikot vihdoinkin. Joten ihan kivaltahan tämä viikonloppu kuulostaa!

p.s. Jos jollain on ehdotuksia kokkailuun yhdelle henkilölle mihin ei tarvita jääkaappia ennen, kokkailun aikana, tai jälkeen, saa laittaa viestiä!!

I'm alive! After being ill for a week, I'm finally starting to feel a bit better and thought of going back to work sounding much more realistic. Only thing is that I'm currently half-dead... of boredom!! Spending 7 days inside is seriously taking it's toll. TV is floating with the horrible day-time programs, fingers are aching from all the knitting, and I can't even find anything to read anymore. I'm missing my friends and especially little-Lauren who I haven't seen for more than 2 weeks now! On top of that T travelled to Amsterdam for the weekend and I'm here by myself. I also had to defrost our fridge/freezer as we are getting a new one on Monday, which means that I actually don't have any fridge for the whole weekend!

Sometimes it feels that everything is against you, but you just have to stay positive! If I feel fine tomorrow, I might do little bit of shopping in near by shops and even grab some take-away sushi with me. I can watch the whole X-Factor from telly without T's sighs and comments, and can finally organize my makeup- and other boxes. So overall, doesn't sound a bad weekend at all!

p.s. If anyone have tips for cooking for one person which doesn't require fridge before, during or after the cooking, feel free to send your suggestions!