Lauantaina kipaisin aamukävelylle läheiseen lihakauppaan Baron's Courtissa. Kyseistä kauppiasta on minulle kehuttu moneen otteeseen, ja tottahan se kaikki oli. Erinomaista palvelua ja ihan ensiluokkaista lihaa! Ostin ison köntin hyvän näköistä possun kylkeä/vatsaa (pork belly), herkullisia raakamakkaroita, ja purkin omenahilloa jota myyjä minulle suositteli.
Olen vasta viimeaikoina alkanut lämpeämään tätä miltei Britti-instituutioksi kutsutta Pork Belly:ä kohtaan. Aluksi ajatus rasvasta tihkuvasta lihakimpaleesta ei innostanut ollenkaan, ja en ymmärtänyt yhtään miksi jokaisella Britillä silmät alkoivat kiilumaan kun puhuttiin "cracklingistä". Pork crackling on on se possun nahka, joka peittää lihaa ja kun luulisi että yleensä se ennen syömistä poistettaisiin, täällä se paistetaan rapeaakin rapeammaksi ja se näyttelee yleensä koko aterian pääosaa. Liha possun mahassa on mehevää koska ympäröivät rasvat pitävät huolen että se ei pääse kuivumaan. Tämä yhdistettynä suolaiseen ja rapeaan nahkaan takaa suosion jokaisessa Enkku- pöydässä. Taito on osata kokata kunnon crackling ja pahin virhe on tuoda pöytään valmis pork belly jonka nahka lötköttää päällä löysänä. Yök. Pork cracklingistä tehtyä sctracthing:ia myydään jopa pusseissa pikku snackeina, ja niitä voi esim pubeissa napostella oluen kera sipsien sijasta. Minulle ne ovat hieman liikaa, uppo-paistettua sian-nahkaa joka on vielä niin kivikovaa että hampaathan siinä melkein irtoaa!
Jos tosiaan perinteistä pork belly:ä haluaa tehdä, tärkeimpää on muistaa ristikoida nahka ennen paistamista. Tämä tapahtuu viiltäen terävällä veitsellä ja vain siihen asti mistä liha alkaa. Mitä pienempi ristikointi, sitä rapeampi nahka. Yleensä lihakauppiaat voivat tehdä tämän lihaa ostettaessa. Myöskin nahka on hyvä kuivata hyvin, jotta minkäänlainen kosteus ei pääse vaikuttamaan nahan rapeutumiseen. Tämän jälkeen lihaan hierotaan hieman öljyä ja paljon suolaa ja pippuria ja laitetaan paistumaan kuumaan uuniin. Jos paiston jälkeen nahka ei vieläkään näytä tarpeeksi rapealta, sen voi laittaa hetkeksi grillivastuksen alle.
Tänään kuitenkin teimme hieman tavallisesta poikkeavaa possua. Nigel Slaterin reseptin mukaan pistimme mukaan Aasialais-vivahteita, ja hyvää tuli. Lisäksi tein pinaattikiinankaalta (Pak Choi) jonka wokkasin vain pikaisesti valkosipulin ja osterikastikkeen kanssa, ja T marinoi raakoja osterivinokkaita sitruunamehussa ja soijassa mikä oli mukavan raikas lisäke.
Nigel Slaterin Aasialainen Pork Belly
1,5 kg possun kylkeä/mahaa
3 valkosipulinkynttä
2 rkl soijakastiketta
1 rkl ruokaöljyä
2 tls suolaa
1 tls Kiinalaista viismaustetta
Jauha ainekset tahnaksi huhmareessa ja hiero lihaan. Jätä marinoitumaan pariksi tunniksi jääkaappiin. Lämmitä uuni 200c ja paista lihaa nahkapuoli ylöspäin n. 20 min. Laske lämpötila 200c ja paista vielä n. 40-50 min kunnes nahka on tummaa ja rapeaa. Anna lihan vetäytyä n. 10 minuuttia ennen tarjoilua.
On Saturday I did a morning walk to the local butcher in Baron's Court that I've heard so much about. And yes, it was really good. Brilliant service and excellent selection of local meats! I bought a big piece of nice looking pork belly, couple of their own sausages, and nice apple sauce that the girl at the counter recommended.
It has taken some time for me to get used to this massive success of pork belly that consist in Britain, because back in Finland for some reason we just don't eat it. First I thought it is way too fatty and heavy, and the crackling being way too hard for my liking. However, living the last 5 years in London and having a boyfriend who just can't get enough of it, I've warmed up for this salty, soft and tasty cut of pork. The secret for the best crackling is in the scoring. The finer the scoring, the crispier the crackling. Normally your butcher can do this, but if not, it is very easy to do at home too with a sharp knife. Also make sure that the skin is patted very dry, because all kind of moisture will affect to the crispiness. Rub the skin with oil, and loads of salt and pepper and put it in the hot oven. If the skin is still not crispy enough when the meat is cooked, you can place it under the grill for a minute to get the perfect crackling!
Today T found a bit different pork belly recipe and we decided to give it a go. It's by Nigel Slater and a little bit Asian influenced. I served the belly with Pak Choi quickly fried in a wok with some garlic and oyster sauce, and T marinated some oyster mushrooms in lemon juice and soy sauce which was a nice and fresh addition to the meal.
Recipe from here.
Joo, pork belly ja se crackling on ehdottomasti 'miesten' ruokaa. Simonin mielestä vähintän kerran kuussa lauantai tulisi omistaa pork bellyn hitaaseen kypsyttämiseen - minulle sen sijaan kävisi vähän harvemminkin...
ReplyDeleteSitten kun vielä Suomesta löytäisi teurastajan joka suostuu leikkaamaan lihan anglo-amerikkalaisiksi paloiksi. Meikäläisistä lähikaupoista kun löytyy vaan sitä iänikuista vakuumifilettä.
ReplyDelete