Hot Cross Buns

Pääsiäinenkin sitten tulla tupsahti. Täytyy myöntää että näin äitiyslomalla nämä arjet ja juhlapyhät menevät vähän samaan syssyyn, erona vain että T on onneksi yleensä kotona. Mutta ei tällä kertaa; tyyppi on huidellut Japanin mailla jo parisen viikkoa joten varmaan senkin vuoksi tämä Pääsiäis-fiilis meinasi mennä vallan ohi.

Onneksi sain kuitenkin hyvän tekosyyn leipaista jotain juhlaan sopivaa kun ystäväni tuli päivä-kahville pitkä-Perjantaina. Paikalliset hot cross buns:it tulevat kauppoihin jo melkein vuoden alusta ja ne kuuluvat Pääsiäiseen ihan niin kuin suklaamunat ja narsissitkin. Kyseessä on hieman briossimainen pulla josta löytyy yleensä rusinoita, muita kuivattuja hedelmiä ja appelsiinin kuorta. Buns:it syödään joko ihan sellaisenaan tai paahtimessa paahdettuna ja voilla siveltyinä. Kerroin muuten suomalaisesta virpomis-perinteestä eräs päivä, ja täkäläiset eivät uskoneet että noidilla on niinkin iso osa suomalaista Pääsiäistä. Mistä tämä muuten johtuu, tietääkö joku?

Freestylasin aikakausilehdestä löytämääni reseptiä ja pullista tuli ihan hyviä. Ehkä vähän kuivahkoita, mutta luulen että nämä toimivat aika hyvin viikonlopun aamiaisella paahdettuna kun T:kin vihdoin huomen-illalla kotiutuu. Jee!

Hot Cross Buns

500g jauhoja
2 rkl jauhettua kanelia
14g kuivahiivaa
30g sokeria
ripaus suolaa
1 sitruunan kuori
50g rusinoita
50g kuivattuja aprikooseja
30g pähkinöitä (itse käytin saksanpähkinöitä)
30g voita
1,5 dl vettä
1 dl maitoa
1 kananmuna

Risteihin:

vettä
vehnäjauhoja

Kuorrutukseen:

vettä
tomusokeria

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sulata voi maidon ja veden kanssa kattilassa ja anna jäähtyä hetken. Vatkaa kananmuna nesteiden joukkoon ja lisää neste jauhojen sekaan. Vaivaa taikinaa n. 10 minuuttia ja jätä sitten nousemaan noin tunniksi. Tunnin jälkeen muotoile taikinasta 12 palloa ja lado ne vieretysten pellille ja jätä nousemaan vielä n. puoleksi tunniksi. Sekoita hieman vettä ja vehnäjauhoja kunnes koostumus muistuttaa hieman vetelää jugurttia. Laita seos pursotinpussiin ja vedä siitä risti-kuvio jokaisen pullan päälle. Paista 220c uunissa n. 25-30 minuuttia kunnes pullat ovat kypsiä. Pullien vielä ollessa kuumia, sekoita tomusokerista ja vedestä ohuehko tahna ja voitele tällä pullat.


So it's Easter time! I have to admit that while being on maternity leave holidays and normal weekdays feel more or less the same, only difference having T at home. But not this time. He's been in Japan nearly two weeks already, so perhaps that also contributed to the fact that I nearly didn't even realise that it was Easter.

Luckily I got a good excuse to prepare something for the holiday when my friend came over for a tea. I made some hot cross buns which turned out ok. I think these will be best toasted with butter for this weekend's breakfast joined with a cup of tea and the company of T, who finally returns home tomorrow evening, yay!

I told my mother-in-law little while ago about Finnish Easter tradition which I loved while I was a child. On Easter Sunday small children dress up as little witches and go from door to door with some willow branches which they have decorated normally with colourful feathers. They do a little spell/blessing at the door, give the brach to the house and the person at the door "pays" back with some sweets, money etc. Kind of trick or treating. I have no idea where this tradition comes from, but I used to love it so there you go!

Hot Cross Buns

500g flour
14g fast acting dried yeast
2tbs ground cinnamon
30g sugar
pinch of salt
rind of 1 lemon
50g sultanas
50g dried apricots
30g nuts (I used walnuts)
30g butter
150ml water
100 ml milk
1 egg

For crosses:

flour
water

For glaze:

icing sugar
water

Mix all the dry ingredients together. Melt the butter in a pan with water and milk and let it cool for a bit. Whisk the egg to it and pour the mixture with the dry ingredients. Knead for about 10 minutes and leave to rise for at least an hour. After an hour shape 12 balls from the dough and put them on a baking tray. Let them rise for another 30 minutes or so. Mix some flour and water until the consistency reminds slightly runny yoghurt. Put this in a piping bag and make the crosses on top of the buns. Bake the buns in 220c for about 25-30 minutes or until done. When they are still hot, mix together icing sugar and water to a thin paste and glaze the buns with this mixture.

Maassa maan tavalla

Jos nyt kerta ollaan Ranskassa niin eiköhän ainakin yksi sipulikeitto synny. Koska sitähän ranskalaiset syövät ihan koko ajan, eikös niin? Sipulinoksat kaulan ympärillä, baskeri päässä, patonki kainalossa, "mais oui, mais oui!".

Viime viikko vei minut ja pikku-pötkylän tuttuun Bretagneen pakoon Lontoon viimoja ja lumisateita. Bretagnessa tuntui jo kivan keväiseltä, narsissit kukki ja aurinko oli pitkään ylhäällä kun käveleskeltiin pötkiksen kanssa maalais-teitä ja vilkuteltiin laiduntaville lehmille ja possuille karsinoissa.

Silti tuntui että keitto tekisi poikaa ja anoppini keksi että josko hauduteltaisiin hyvä sipulikeitto pitkästä aikaa. Haudutimme liemen yön yli ruokahauduttimessa kananaluista ja vasikanluista, palasta naudan luista lapaa, parista porkkanasta ja sipulista. Seuraavana päivänä ei tarvinnut kuin paistella iso kasa sipuleita voissa pitkän aikaa, lisätä hyvä liemi ja ripaus siideri-etikkaa ja suolaa ja pippuria. Päälle pala paahtista ja paljon gruyere-juustoa, ja kyllähän toimi.

Must be that once in France, one should make a French onion soup. That's all French people eat, right? With onions hanging from their shoulders, wearing barrettes, baguette under their arm, "mais oui, mais oui!".

Last week me and little dude escaped cold and windy London to familiar Brittany. You could really feel spring there with daffodils blooming and sun being up and warming us when we 

strolled the country lanes and waved to the cows and pigs. 

Despite the warmth I still felt a bit like a nice bowl of hot soup and my lovely mother-in-law suggested that we would do a nice classic French onion soup. She made a fantastic stock in a slow cooker over night with chicken carcass, piece of bony beef, some veal bones and carrots and onions. The next day you only had to fry loads of onions with butter for a long time and then just add stock. For seasoning we put some cider vinegar, salt and loads of black pepper. Topped the whole thing with piece of toast and gruyere-cheese, and voilá!

Munakoisoa - Jee!

En oikein ymmarrä miten joku ei voi pitää munakoisosta (äiti!). No, onhan se ehkä joskus vähän limaista ja löllöä, mutta silti. Minusta munakoisossa on jotain tosi kotoista ja kun sitä syö niin tuntuu että maha vaan hymyilee kun sitä hellitään pehmeällä ja lempeällä muniksella.

Tämä resepti tuli T:n äidiltä, joka hoitaa aika hyvin persialaisen keittiön salat. Resepti toimii lihan lisäkkeenä ja myöskin hyvänä dippinä. Omaan makuuni sahrami oli ehkä vähän liian voimakasta annokseen joten malttia sen kanssa kun laitatte.

Munakoiso-dippi

2 isoa munakoisoa
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
2dl jugurttia
1 rkl tuoretta minttua
hyppysellinen sahramia
kourallinen saksanpähkinöitä
oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Kuumenna uuni 170c, pistele munakoisoihin runsaasti reikiä haarukalla ja laita ne uuniin paistumaan tunniksi. Ota ne tunnin jälkeen pois, anna jäähtyä ja sen jälkeen kuori ja muussaa.

Silppua sipuli ja valkosipuli ja paista öljyssä kunnes ne ovat hieman ottaneet väriä. Lisää muussattu munakoiso, suola ja pippuri ja anna porista miedolla lämmöllä n. 5 minuuttia. Anna seoksen jäähtyä. Liota hyppysellinen sahramia ruokalusikalliseen kuuma vettä ja laita sivuun.

Siirrä jäähtynyt seos tarjoilu-astiaan. Sekoita joukkoon jugurtti ja koristele rouhituilla saksanpähkinöillä, sahrami-vedellä ja tuoreella mintulla.

I don’t really understand people who don’t like aubergine (e.g. my own mother!). I know that sometimes it can get a bit mushy and slimy but still. I find aubergines very comforting and when you eat them feels like your stomach is just having a lazy big smile because it’s being fed with this soft and smooth deliciousness.

This recipe came from T’s mum, who is quite an expert with Persian cooking. The recipe works well as a side dish with meat, or just as it is as a dip. I felt that for my liking the saffron was quite strong, so be a bit careful when adding that.

Aubergine dip

2 big aubergines
1 onion
4 cloves of garlic
200ml yoghurt
1 tbsp fresh mint
pinch of saffron
handful of chopped walnuts
olive oil
salt
pepper

Heat the oven to 170c, prick the aubergines with a fork and put them in the oven for an hour. After an hour let them cool and then peel and mash.

Chop the onion and the garlics and fry in an olive oil until they have taken some colour. Add the aubergine, salt and pepper, and let it simmer for 5 minute in a low heat. Dilute pinch of saffron to a tablespoon of hot water and set aside.

Pour the aubergine mixture to a serving dish and mix with the yoghurt. Sprinkle with the saffron water, walnuts and mint and serve.

Sourdough - The result!

Nyt sitten koitti päivä jolloin hapanjuuri näytti melkoisen hyvältä ja ajattelin vihdoin leipaista siitä leivän. Olin tosiaan viime viikon sitten ruokkinut sitä siihen malliin että lisäsin kuten ennenkin 50/50 jauhoja ja vettä mutta en heittänyt ollenkaan vanhempaa juurta pois. Jäljelle jäi mukavasti kupliva juuri, joka ihan selvästi huusi että : "no hittolainen, käytä nyt mua johonkin kun kerta aloiti!" Joten minähän käytin.

Mitään pikaruokaa hapanleivän leipominen ei kyllä ole, mutta palkitsee kyllä hyvinkin leipojansa. Tulevaisuudessa parhain tapa taitaa olla jättää taikina kohoamaan yön yli, jotta sitten aamulla voi leipoa sopivasti lämpimän leivän ja turhaa odottelua ei tarvi tehdä. Leivästä tuli ihanan rapea, mukavan pehmeä sisältä ja aikas täydellisen makuinen hapanleipä vaikka itse sanonkin. Eli kaikenkaikkiaan sanoisin että kyllä kannatti. Tässä vielä vaiheet juren tekoon lyhykäisyydessään:

• Sekoita pieni kourallinen ruisjauhoja ja hieman vettä ja muotoile massasta pallo. Heitä hieman jauhoja päälle ja jätä pallero kulhoon jonnekin kaapin perälle viideksi päiväksi.
• Viiden päivän jälkeen siirrä pallero puhtaaseen purkkiin ja muussaa veden kanssa kunnes koostumus on vellimäistä. 
• Ruoki nyt juurta päivittäin viikon ajan hieman auki jätettyn purkkiin kaatamalla suurimman osan vanhasta juuresta pois ja sekoittamalla sen jälkeen uudet vedet ja jauhot joukkoon (50/50). Ensimmäisellä kerralla kannattaa lisätä myös lusikallinen luonnonjugurttia. Happamuus kuulemma paranee tästä.
• Viikon jälkeen jätä vanhan juuren heittäminen pois ja jatka vain jauhojen ja veden lisäämistä. Tässä vaiheessa lisäsin 1dl vettä ja 1dl jauhoja.
• Kun juuri on kuplivaa ja sitä on tarpeeksi paljon, leivo!
• Siirrä juuri jääkaappiin ja ruoki tästä lähtien n. kerran viikossa.

Juuri pitäisi nyt tosiaan säilyä niin kauan kuin sitä jaksaa ruokkia. Eikä sen pitäisi helposti hätkähtää vaikka ruokkiminen joskus venähtäisikin. 

Emman ensimmäinen hapanleipä

200g hapanjuurta

300g vehnäjauhoja

100g graham-jauhoja

225ml lämmintä vettä

1,5 tl suolaa

Sekoita kaikki aineet keskenään ja vaivaa hyvin, ainakin se 10 minuuttia. Pistä taikina kulhoon, peitä ja jätä nousemaan kaksinkertaiseksi. Tässä menee 2-4 tuntia, riippuen kuinka kylmä keittiössäsi on. Kun taikina on noussut, muotoile siitä leipä, siirrä pellille ja jätä taas nousemaan ainakin 2 tunniksi. Paista leipä sitten 200c (kiertoilmauuni) n. 35 minuuttia kunnes naputellessassi kuorta, leipä kuulostaa ontolta. Uuniin kannattaa myös paiston alussa heittää pari jääpalaa, tämä auttaa saamaan kuoren rapeaksi.

So the day came when my starter looked quite good and I decided to give it a go and bake my first bread. During the last week I had fed the starter in a normal way (50% water/50% flour), but hadn't thrown any of the existing starter away. End result was nice and bubbly starter which was obviously saying: "Come on, just use me then!". So I did.

It's not a quick thing to make a sourdough, but I think the end result makes it worth it. In the future the best way to do this might be just to make the dough in the evening and leave it to rise overnight. That way you don't need to do any unnecessary waiting and will get nice and fresh bread first thing in the morning. The end result was great with a crispy crust and soft inside. Pretty good first sourdough, even though I say myself. So overall, it was definitely all worth it. Here are briefly the steps I took:

• Mix a handful or rye flour and little bit of water to make a small dough ball. Sprinkle the top with some flour and leave the ball to rest in a bowl for five days.
• After five days move the ball in a clean jar and mash it with water into a soupy consistency. 
• Feed the starter now daily in a slightly open jar by pouring most of the old starter away and replacing it with new water and flour (50/50). On your first feed it's recommended to add also spoonful of natural yoghurt, apparently helps with the acidity.
• After a week, stop pouring the existing starter away and just continue adding new flour and water mixture to the starter. In this stage I was adding 1dl of both.
• When the starter looks nice and bubbly and there is enough of it, bake!
• Move the starter to the fridge and feed from now on about once a week.

The starter should now keep as long as you continue to feed it. And it shouldn't get too upset even though you occasionally even forget it!

Emma's first sourdough

200g sourdough starter

300g white flour

100g wholemeal flour

225ml warm water

1,5 tsp salt

Mix all the ingredients together and knead well, at least for 10 minutes. Put the dough in a bowl and leave it to double it's size. This will take about 2-4 hours, depending how cold your kitchen is. Then mould the dough into a bread and again leave to rest at least for 2 hours. Bake the bread in a 200c (fan) oven for about 35 minutes or when you knock the top of the bread and it sounds hollow. You can also throw couple of ice cubes in the oven in the beginning of the bake, this will help the crust to become even crispier.

Sourdough Pt.2

Nyt on taas viikko vierähtänyt hapanjuureni kanssa, ja olen ollut niinkin uskollinen että olen muistanut huolehtia juuresta joka ikinen päivä. Eli olen kaatanut vellistä melkein kaikki pois ja lisännyt sen jälkeen aina uuden satsin vettä ja jauhoja (0,5dl/0,5dl). Lisäsin myöskin ekalla kerralla lusikallisen jugurttia kun se on kuulemma ihan hyväksi jurelle. Nyt viikon jälkeen juuren pitäisi olla käyttökelpoinen,  ja ihan hyvältä ja kuplivalta se näyttääkin.

Mutta, mutta. Ystäväni Dan kirjassaan neuvoo miten viikon jälkeen juuresta voi koittaa leipaista ensimmäisen leipäsen, johon tarvii "vain" sen 300g juurta. 300 grammaa??!! Miten ihmeessä juurta voi olla 300 grammaa, jos sitä on joka ikinen päivä heitetty pois melkein kaikki? Luin kirjaa uudelleen, mutta ystäväni Dan ei missään mainitse että annosmääriä pitäisi jossain vaiheessa ruveta lisäilemään tai jättää heittämästä vanhaa juurta pois uuden tieltä. Huoh. Lueskelin muita hapanjuuri-sivustoja ja näyttää siltä että nyt pitäisi sitten vissiin vaan alkaa lisäämään uutta juurta ja ei enää heittää vanhaa pois. Joten koitetaanpa tätä ja sitten leivotaan kun massaa on se 300 grammaa. Sitä nyt odotellessa!

Picture from here.

So one week has gone with my sourdough starter with me being extremely good, and taken care of it every single day. I've poured most of the starter away every day and replaced it with equal amounts of water and flour (0,5dl/0,5dl). I also added a spoonful of yoghurt on the first time as it apparently is good. Now after a week I should be able to use the starter, and actually it looks quite good and bubbly.

However. My friend Dan advices in his book how after a week you can bake the first sourdough with your own starter, and you "only" need 300g of it. 300 grams??!! How on earth will you end up with 300 grams when you are supposed to throw away most of it every day? I read the book again, but my dear Dan never mentions that I should be starting to increase the amounts of flour and water and not throw away the old starter. Oh dear. I read other sourdough websites and it looks like I should just start adding more water and flour now and not throw anything out. Or something like that. So I will try that now and see what happens. Will keep you updated!

Kurpitsainen linssipata

Linsseillä taas mennään. Sateiseen ja kylmään päivään linssit vaan sopivat niin kuin nenä päähän. Sain T:n äidiltä puolikkaan kurpitsan pikku-pötkylän soseisiin käytettäväksi mutta lohkaisin siitä myös osan tähän pataan. Toimi!

Alkuperäinen ohje Nigelilta täältä.

Kurpitsainen linssipata

2 sipulia
1 porkkana
1 sellerinvarsi
tuoretta rosmariinia
2 laakerinlehteä
1 valkosipulinkynsi
400g linssejä
1 litra kasvis- tai kanalientä
600g kurpitsaa
2 rkl punaviinietikkaa
tuoretta lehtipersiljaa
suolaa
pippuria
hapankermaa

Silppua sipulit, porkkana ja selleri pieneksi kuutioksi ja kuullota kasarissa kunnes ne ovat hieman pehmenneet. Riivi sekaan hieman tuoretta rosmariinia, tiputa joukkoon laakerinlehdet ja valkosipuli ja kuullota vielä minuutti. Kaada linssit ja kasvis- tai kanaliemi pataan. Leikkaa kurpitsa isohkoiksi lohkoiksi ja lisää pataan. Kaada joukkoon vielä hieman vettä jotta koko homma on nesteen peitossa. Lisää suola, pippuri ja etikka ja anna porista kannen alla hiljalleen n. 45 minuuttia. Tarjottaessa koristele persiljalla ja nokareella hapankermaa.

Lentils, again! They just suit a rainy and cold day so well. I was also given half a pumpkin by T's mother to be used for little dude's pures, and I used some of it in this stew with the lentils as well. Nice and comforting I would say!

Recipe from Nigel can be found here.

Chorizo - tuo rakkaani

Jos pitäisi ottaa jotain autiolle saarelle, minun valintani taitaisi olla chorizo-makkara. Tietty kaikien muitten tarpeellisten juttujen jälkeen (T, pikku-pötkylä, tulitikut, pelastusvene, hiustensuoristus-rauta jne.). Tuntuu että chorizo pelastaa ruoan kuin ruoan, ja toimii niin lihojen, kalojen kuin kasvistenkin kanssa. Juuri sen vuoksi meiltä löytyy sitä jääkaapista melkeinpä aina, ja makkarasta kyhätään aika usein maistuvaa arki-ruokaa kun aika tai energiat on vähissä.

Eilen keittelin kasaan aika perus-soosin tuore-chorizosta ja älyttömän hyvistä purkki-kirsikkatomaateista  ja söimme kastikkeen uunissa paistetuiden kolja-fileiden kanssa. Koko setti oli valmista n. puolessa tunnissa. Jes!

Chorizo-kastike

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
6 pientä tuore-chorizoa tai mielenmukainen pätkä normaalia chorizoa
1 purkki kirsikkatomaatteja tai tomaattimurskaa
suolaa
pippuria
ripaus sokeria
tuoretta korianteria

Poista tuore-chorizoista kuori ja silppua sisusta hieman. Jos käytät normaalia chorizoa, leikkele makkarasta mielesi kokoisia palasia. Paista chorizot pannulla kunnes ruskistuvat ja lisää sitten silputtu sipuli ja valkosipuli. Paistele kunnes sipulit ovat pehmenneet ja lisää tomaatit ja mausteet. Hauduttele miedolla lämmöllä n. puoli tuntia ja ripottele joukkoon korianteri juuri ennen tarjoilua.

If I would have to choose to take something to a deserted island, I think my choice would be chorizo sausage. Obviously after all the other essential things (T, little dude, matches, a boat, hair straighteners etc.). In my opinion, chorizo saves any kind of dish and works really well with everything; meat, fish or vegetables. That's one of the reasons why there's always some in our fridge and we use it a lot when there's just not enough time or energy for anything too complicated.

Yesterday I made pretty simple sauce with fresh chorizo and delicious tinned cherry tomatoes. We had the sauce with some oven roasted haddock filets and the whole thing was ready in half an hour or so. Great!

Chorizo-sauce

1 onion
3 cloves of garlic
6 small fresh chorizos or a piece or normal one
1 tin of good cherry tomatoes
salt
pepper
pinch of sugar
fresh coriander

Remove the skin from the fresh chorizo and chop a bit smaller. If you are using normal chorizo just chop the meat into bite size pieces. Fry the chorizo in a pan until browned. Add chopped onion and garlic and fry until onions are soften. Add tomatoes, salt, pepper and sugar and let simmer for about 30 minutes in a low heat. Add some fresh coriander just before serving.

Sourdough - Pt. 1

No niin, viisi päivää vierähti melko vikkelään ja hapanleipä-juuri ei juuri (heh!) mielessä käynytkään. Onneksi olin kuitenkin laittanut kalenteriini, siis oikeasti voitteko kuvitella, muistutuksen että nyt sitä pitäisi käydä tarkistamassa.

Siellähän se sama taikina-kokkare nökötti samassa paikassa mihin sen viimeksi jätinkin. Mutta siitä oli tullut ihan kivikova. Dan Lepard kehoitti tässä vaiheessa muussaamaan juuren veden kanssa ja lisäämään vielä vähän jauhoja jotta seoksesta tulee tahnamainen. Siis mitä hittoa Dan?! Muussaamaan? Tätähän just ja just sai rikottua pienemmiksi palasiksi kun se oli niin kovaa! Yritin jättää kokkaretta ¨likoamaan¨tilkaan vettä jotta se edes vähän pehmentyisi ja taisi siinä muutama haarukan piikkikin taipua kun yritin seoksesta saada tahnaa ihan väkiselläkin. Onkohan tämä taas mennyt ihan metsään?

Lopputulos oli tämä. Nyt tätä liejua ruokitaan viikon verran päivittäin siten että ensiksi melkein koko tahna heitetään pois ja sen tilalle kaadetaan uusi satsi vesi-jauho-tahnaa (50% vettä ja 50% jauhoja). Tätä rumbaa siis jatketaan viikon verran. Saapas nähdä miten käy.

So five days went past really quickly and the starter didn't actually even cross my mind. Luckily I had put a notification to my calendar, can you believe, that it was the day to check it.

It was still in the same place where I last left it. However, this time it was rock solid. Now Dan Lepard is telling to "mash the starter with a little bit of water to a soupy consistency and then add little bit more flour to make a paste". What on earth Dan?! Mash? I can barely brake this into pieces because it's so hard! I tried to leave the solid dough ball into little bit of water so it would soften up and think I lost few  fork tines in the process as well. I wonder if it's all just ruined?

Now this paste will be fed every day for a week. You first throw away almost all of the existing starter and then replace it with some new flour-water mix (50% water and 50% flour). This has to be done every day. We'll see how this will end up.

Linssi-piiras

Viikonloppu-reissullamme Marsdenissa kokkailimme yhdessä ruoat koko 10-hengen konkkaronkalle. Yksi pariskunnista oli kasvis-syöjiä ja he tekivät omat sapuskansa samalla kun me hoidimme liha-puolta. Kun lihansyöjät iskivät kiinni possun paistiin, kasvis-syöjät haukkasivat palan linssi-piirastaan. Piiras oli tosi maukas ja aika täydellinen kylmän illan pelastaja, kuten nyt piiraat yleensäkkin. Seurasin sivusta ystäväni Celinan kokkailuja ja testasin omaa versiotani tässä yksi päivä kotona. Hyvää tuli, ja jos lihaa kaipaa niin ajattelin että esim. chorizo-makkara sopisi piiraaseen aikas hyvin.

Linssi-piiras

1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
loraus balsamiviini-etikkaa
n. 300g keitettyjä vihreitä linssejä
200g tuoreita herkkusieniä
1 prk tomaattimurskaa
3 rkl jugurttia
n. 100g Feta juustoa
tuoretta timjamia (myös kuivattu oregano on hyvä vaihtoehto)
tuoretta lehtipersiljaa
voitaikinaa
kananmuna

Siivuta sipuli ja ruskista pannulla kunnes ne ovat pehmenneet ja ottaneet hieman väriä. Lisää loraus balsamiviini-etikkaa ja anna paistele vielä pari minuuttia. Lisää pilkotut valkosipulit ja siivutetut herkkusienet ja paista kunnes herkkusienistä on kaikki nesteet irronneet ja kiehuneet pois. Lisää tomaattimurska ja timjamit/oreganot ja anna porista liedellä hiljalleen n. 15-20 minuuttia. Lisää linssit, murusteltu Feta-juusto, jugurtti ja lehtipersilja ja ota seos pois liedeltä. Kaada seos syvähköön vuokaan, lisää voitaikina kanneksi ja voitele kansi kananmunalla. Pistä kanteen pieni reikä veitsellä jotta höyry pääsee ulos ja paista piirasta 170c uunissa n. 15-20 minuuttia kunnes voitaikina on paistunut.

During our weekend in Marsden, we cooked together food for all 10 of us. One of the couples were vegetarians and they took care of their own food by themselves. When the carnivores tucked into shoulder of pork, the vegetarians were enjoying their lentil pie. I tried it and it was so tasty; perfect comfort food for a cold and wintery day. I saw Celina preparing the pie and earlier this week gave my version a try. It turned out very nice, and if you missed the meat I think chorizo would suit this quite well.

Lentil pie

1 oions
4 cloves of garlic
splash of balsamic vinegar
about 300g boiled green lentils
200g chestnut mushrooms
1 tin of chopped tomatoes
3 tbsp yoghurt
about 100g Feta cheese
fresh thyme (or dried oregano)
flatleaf parsley
puff pastry
1 egg

Slice the onion and fry in a pan until very soft and slightly coloured. Add splash of balsamic vinegar and fry for couple of more minutes. Add chopped garlic and sliced mushrooms and fry until all the liquid from mushrooms has evaporated. Add the chopped tomatoes and thyme/oregano and let it bubble in a low heat for 15-20 minutes. Add lentils, crumbled Feta, yoghurt and parsley and take the mixture off the heat. Pour the whole thing into a pie dish and top it with a puff pastry sheet. Brush the lid with an egg and make a little hole in it with a knife so the steam can get out when cooking. Bake the pie in 170c oven for 15-20 minutes or until the puff pastry is fully cooked.