Tuesday, 26 February 2013

Sourdough - projekti


Samaisesta Dan Lepardin "Short and Sweet"- kirjasta löytyi paljon juttua leivän leipomisesta ja mainittiin pikaisesti myös oi, tuo herkkujen herkku hapanleipä. Meillä on ystäväpariskunta joka leipoo ihan sairaan hyvää hapanleipää; viimeksi picnicillä oli tarjolla viikunaista ja pähkinäistä hapanleipää sinihomejuuston kera. Nam!

Hapanleipä on kutkuttanut jo vaikka kuinka kauan, mutta hyvän leivän leipomiseen tarvitaan hyvä juuri. Ja se ei olekaan mikään maailman yksinkertaisin juttu. Juuren aloittamiseen ihan alusta tarvitaan viikkoja ja jotenkin se on aina kuulostanut niin pelottavalta, että en ole edes uskaltanut yrittää. Ystäväni antoi pienen määrän omaa juurtansa vähän yli vuosi sitten ja sitä piti sitten ruokkia vedellä ja jauhoilla parin päivän välein jotta taikinajuuri tuplaantuisi ja päästäisiin sitten lopulta leipomaan. Monta viikkoa meni juurta ruokkiessa, mutta sitten yllättäen tapahtuikin niin että meitsillä alkoi maha kasvaa. Ja ruoka ällöttää. Joten voitte arvata kuinka paljon hiivalle tuoksuva taikina-velli innosti. Tuuppasin juuren jääkaapin perukoille ja sinne se sitten jäikin. Juuri selvisi jopa muutosta uuteen taloon, mutta kun jonkin aikaa sitten sitä katselin, päätös sen roskiin heittämisestä oli aika helppo.

Mutta nyt kuulkaas. Päätin että jospa koittaisin tätä hommaa ihan alusta asti. Ja ajattelin että kerron sen täällä näin ihan julkisesti, jotta jos sitten jossain välissä kyllästyn hommaan saatte ihan luvan kanssa haukkua vötkyläksi tai ihan miksi vaan koska kyllähän nyt yksi hapanleipä-juuri pitää saada elämänsä aikana ainakin kerran alulle.

Joten tästä se lähtee. Lepardin neuvojen mukaan sekoitin keskenään ruisjauhoja ja vettä pieneksi taikina-palloksi ja jätin sen kulhoon lepäilemään. Nähdään n. 5 päivän päästä!


From the same "Short and Sweet"- book by Dan Lepard I found loads of things about baking bread and he also mentioned my all time favourite, sourdough. We have friends, a couple, who make the most delicious sourdough from scratch. Last time on our picnic we were treated with a fig and nut sourdough, yum!

Sourdough has been in my mind, but for a good one you would need a good starter. And that's not the easiest thing to do. To make the starter, you need loads of time and the whole thing has always sounded quite daunting so I haven't had guts to even try. My friend gave me small amount of their starter more than a year ago and my job was to feed it so the amount would grow and I would be then ready to bake with it. I fed the starter for weeks, but then suddenly my belly started to grow. And food started to make me sick. So you can guess how appealing the yeast smelling blob in a jar looked. I pushed the starter to the back of the fridge and there it remained. Funnily enough the starter even made it through the move to the new house, but in the end I looked at it and it just looked way too sad to keep. I threw it away.

This is it though. I decided now to give it a proper go. I'm announcing it here publicly so if I fail or can't be bothered to complete the task, you are more than welcome to call me all sorts of names and make me feel like a proper looser. I give you that permission. One should be able to make a sourdough starter at least once in their life, right?

So here we go. With the guidance of Lepard I mixed together some rye flour and water and made a small dough ball. I leave it now to rest. See you in about 5 days!

1 comment:

  1. Vötkylä :D Pitääpä tulla katsomaan myöhemmin, pääseekö joku käyttämään tuota sanaa!

    ReplyDelete