Eilen pääsin ihastelemaan Soba-nuudeleiden tekoa, ja miten kaunis taito-laji kyseessä onkaan! Tapasin vihdoin Mrs. S:n joka ehti kiireiltänsä piipahtaa pari päivää Lontoossa tällä viikolla. Mrs. S on hyvin intohimoinen Soban tekijä ja on perehtynyt prosessiin hyvinkin yksityiskohtaisesti. Hän on kiertänyt maailmaa etsien parhaimpia tattari-satoja, ja tutustunut tattari-jauhojen jauhamis-prosessiin. Hän myöskin järjestää Soba-kursseja kotonaan Los Angelesissa ja ainakin siellä Soba-buumi näyttää jylläävän melkoisella vauhdilla.
Mrs. S näytti eilen miten perinteiset Soba-nuudelit syntyvät. Hän mittasi tarkasti tattari-jauhot ja veden, ja tässä oli kuulemma oltava hyvinkin tarkkoja koska taikinaan vaikuttaa hurjasti ilman kosteus sekä jauhojen laatu. Illan aikana mainittiin joitain prosentti-osuuksiakin mutta meikäläiseltä ne kyllä menivät ihan ohi koska keskityin niin katselemaan Mrs. S:n vaivaus-tekniikkaan. Taikina vaivattiin mahdollisimman isossa astiassa ja lopputulos oli mahtavan sileä ja jämäkkä taikina, melko lailla samantyylinen normaalin pastataikinan kanssa.
Soba-taikinan kanssa oli oltava hyvinkin nopea, koska taikina kuivui nopeaa ja jos se pääsi repeilemään tai halkeilemaan sitä ei enää pystynyt korjaamaan. Mrs. S kaulitsi taikinan mahdollisimman ohueksi (eilen mentiin melko rustiikki-meiningillä, koska käytössä olivat ihan normaalit keittiö-vehkeet ammattimaisten Soba-välineiden sijaan), ja taitteli sen pieneksi paketiksi. Sitten mahdollisimman isolla veitsellä taikinasta veisteltiin ohuita nuudeleita.
Nuudelit keitettiin kiehuvassa vedessä n. 5 minuuttia ja heitettiin jääkylmään veteen heti sen jälkeen. Me nautimme kylmät Sobat dipattuina Tsuyu-kastikkeeseen minkä sekaan olimme laittaneet hieman wasabia ja kevätsipuleita. Soba on herkullista niin kylmänä kuin kuumanakin, gluteenitonta, ja erittäin hyvää ruoansulatukselle.
Mrs. S:n oma blogi löytyy
täältä.
Yesterday I was lucky to learn how to make Soba noodles, and what a type of art it was! I finally met Mrs. S who was in London for couple of days and we had a great dinner together. Mrs. S is very passionate about Soba and has studied making it for a while now. She has travelled around the world looking for the best buckwheat crops and learned the milling processes for the flours. She also runs Soba-classes at her home in LA and it seems that Soba is a very hot topic around there at the moment.
Mrs. S showed us yesterday how the real Soba was made. She measured the buckwheat flour and water very carefully and apparently you have to be very strict about this as the end result depends a lot on correct measurements. Factors that you also have to take into account are humidity as well as the quality of the flour, and Mrs. S mentioned something about percentages in this stage, but I was already concentrating so carefully on her kneading that unfortunately I missed all that. The dough was knead in a massive dish and the end result was amazingly smooth and tough dough, reminded me quite a lot of a normal pasta dough. With Soba you have to be very quick as the dough dries out very easily, and if it cracks or tears you can't fix it. Mrs. S rolled out the dough as thin as possible (yesterday's Sobas were quite rustic as the equipment that we used were just from a normal kitchen) and then folded it in to a little package. Then with as big knife as you can get, she sliced really thin noodles out from it.
The noodles were boiled in water for 5 minutes or so, and then tossed into ice-cold water. We had the cold Soba dipped in to Tsuyu-sauce which we had spiced with some wasabi and spring onions. Not only Soba is delicious but it is also gluten free and great to digest!
Mrs. S' own blog can be found here.
